Rahatalous ja henkisyys

Aiheeseen liittyvää:

Zeitgeist: Addendum (tekstit suomeksi: Klikkaa tästä

Zeitgeist-liike: Klikkaa tästä

Uni

Liikun tiellä muutaman metrin korkeudella. Kitkaa ei ilmene. Kadulla kulkee ihmisiä joiden ohi liu’un vauhdilla. Saavun suljettuun tilaan. Täällä sanon kykeneväni liikkumaan samalla tavalla kuin aikaisemmassakin tilanteessa. On kuitenkin liian ahdasta. En enää pysty saavuttamaan tarvittavaa vauhtia pysyäkseni ilmassa.

Myöhemmin olen yliopistolla jossa puhun kyvyistäni. Seuranani on elokuvaohjaaja joka kuuntelee minua. Hän muuttuu lapseksi ja tulee istumaan syliini. Lohdutan häntä ja sanon että asiat kyllä järjestyvät. Hän luottaa täysin tapaani toimia oikealla tavalla ja mahdollisuuksiini luoda näissä puitteissa toimiva elokuva.

Tehtäväni on oppia liikkumaan katkaisematta lattiaan kiinnitettyjä lankoja. Katkaisen ne kuitenkin kömpelyyttäni ja koetta täytyy jatkaa. Sanon johtavalle professorille että en keskittynyt tarpeeksi. Ilmoitan että minun puolestani muitten ei tarvitse jäädä odottamaan. Vie aikansa kunnes olen oppinut annetun tehtävän. Nauran koko tilanteelle ja suhtaudun siihen täysin rennosti. Professorikin nauraa. Opiskelijat jotka ovat odottaneet lupaa poistua, ovat nyt lähdössä.

Tässä vaiheessa johtava professori sanoo, ettei ole antanut poistumislupaa. Nauraen sanon, etten itsekään tiennyt että minut on hetkessä ylennetty koko laitoksen johtajaksi.

Seuraava ryhmäkeskustelu

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G

Aika: 16.12. klo 19.00

Tervetuloa!

Seuraava ryhmäkeskustelu

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 25.11 klo 19.00

Seuraava ryhmäkeskustelu

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 18.11 klo 19.30

Luovuudesta ja vähän muustakin

Seuraava ryhmäkeskustelu

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 28.10 klo 19.00

Mitä on kanavointi?

Kanavointi on toimintaa jossa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja: esimerkiksi automaattikirjoitusta, aakkoslautaa tai suullista ilmaisua jne. Kanavointiin vaikuttaa aina monet tekijät. Oleellista on kanavoijan tai kanavoijien tietoisuuden taso. Tietoisuudessa vaikuttavat olosuhteet määrittävät kanavoinnin laadun.

Kanavointi on eräs tapa saada tietoa jota ei muilla tavoin olisi mahdollista hankkia. Kanavointi on mahdollisuus mahdollisuuksien joukossa. Jokainen vastaanottaja voi itse arvioida onko kanavoinnista hänelle hyötyä ja kuinka saatua tietoa on mahdollista käyttää. Kanavointi liitetään henkisyyteen. Skeptikot pitävät koko asiaa huijauksena.

Kanavoimalla saatu tieto viittaa yleensä johonkin ulkopuoliseen lähteeseen. Usein kanavoidaan määrättyä entiteettiä. Kuinka totena tai epätotena asiaa pitää, riippuu aina siitä mitä käsityksiä ja määritelmiä vastaanottajan omaan maailmankuvaan sisältyy. Kaikki toiminta, myös kanavointi, on suhteessa ympäristöönsä. Intuitiolla on suuri vaikutus niin tiedon hankkimisen kuin soveltamisenkin suhteen.

Tämä kanavointi ei tule yhdestä lähteestä. Tämä kanavointi on yhteensitomista, tiedon saamista useista eri lähteistä, yhteenkokoamista. Tarkoitus ei ole antaa mitään valmiita vastauksia tai elämänohjeita joita täytyisi ehdottomasti noudattaa, pikemminkin kanavoinnista on hyötyä, jos suhtaudut tietoon mahdollisimman avoimesti ja luovasti ilman mielesi luomia ennakkoluuloja.

Nyt on kysymys siitä, että löydämme uuden tavan suhtautua asioihin. Alamme luottaa enemmän kokonaisuudesta syntyviin ratkaisutapoihin. Ongelmat eivät ratkea samoilla menetelmillä kuin mitkä ovat ne synnyttäneet.

Kuinka tulisi suhtautua vuoteen 2012 ja energiatason nousuun ym. asioihin joista nyt niin paljon puhutaan ja kirjoitetaan?

On hyvä luottaa nykyhetken voimaan, elää tässä hetkessä. Tässä hetkessä on vastaus siihen mitä tarvitset.

On ihmisiä jotka asettavat suuria odotuksia tulevaisuuden suhteen. Usein on kysymys toiveajattelusta, joka syntyy, kun nykyhetki koetaan ahdistavana. Monet uskonnolliset järjestöt ja organisaatiot tarjoavat ihmisille pelastusta. Lupausten antaminen ei ole mikään uusi ilmiö.

Moni on huomannut selkeitä muutoksia omassa tietoisuudessaan. Näitä muutoksia voimme nimittää tietoisuuden kohoamiseksi jos niin haluamme. Määritelmät ja nimitykset eivät auta meitä kuitenkaan näkemään asioitten keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Jos pelkästään luemme tai kuuntelemme lupauksia paremmasta tulevaisuudesta, uudesta kollektiivisesta tietoisuuden muutoksesta jne, emme oikeastaan koe mitään uutta - kaikki on silloin vain vanhan toistoa.

Jos kaikki hyvä on jossakin muualla kuin tässä hetkessä, tämä hetki on pelkästään välttämätön siirtymävaihe parempaan maailmaan. Odotamme ja toivomme, eikä mikään muutu.

Onko uuteen tietoisuuteen siirtyminen mahdollista ja kuinka se tulee tapahtumaan?

Tietoisuus on äärettömän luova ja joustava. Kaikki muuttuu jatkuvasti. Kysymys on siis asioiden välisestä vuorovaikutuksesta, syistä ja seurauksista. Jos vain puhumme tietoisuuden muuttumisesta kovin yleisellä tasolla, emme ota koskaan seuraavaa askelta. Tietoisuuden muuttumisprosessi liittyy kuitenkin aina henkilökohtaisiin kokemuksiin.

Osa ihmisistä haluaa nähdä maailman pelkästään kauniina ja hyvänä. Tietoisuuden muuttuminen, laajeneminen, henkinen evoluutio mahdollistaa tilanteen, jossa voimme tarkkailla asioita ilman että meidän tarvitsee samaistua tai kiinnittyä mihinkään yksittäiseen asiaan. Opimme näkemään kaiken ykseyden, opimme näkemään kaiken osana kokonaisuutta ja prosessia.

Jos olet määritellyt tietyt asiat pahoiksi ja huonoiksi, ahdistut ja lamaannut paikoillesi. Jos pystyt katsomaan asioita kiinnittymättä, saat lisää liikkumavaraa ja voit toimia harmoniassa kokonaisuuden kanssa.

Uuteen tietoisuuteen

Tein kanavoimalla meditaatiovideon. Se kestää n. 15 minuuttia. Kirjoitin kanavoinnin/meditaation ja voit lukea sen jos siltä tuntuu.

Meditaatio/kanavointi:



Olet jo aloittanut matkan uuteen tietoisuuteen. Ennakkoluulosi ovat hälvenemässä.

Pääset helposti energiaan, jossa olet rennossa ja miellyttävässä tilassa. Olet valmis ottamaan vastaan uutta tietoa toisella tietoisuuden tasolla. Sinulla ei ole kiire mihinkään, nautit vain olostasi. Otat puheestani käyttöösi sen tiedon, josta saattaa olla jotakin hyötyä tässä hetkessä ja lopun käytät myöhemmin, jos sinulla on siihen tarvetta.

Erillisyys irrottaa meidät kokonaisuudesta. Erillisyyden tunne syntyy kun käsityksemme on kiinnittynyt johonkin yksittäiseen asiaan. Jos olet samastunut tunteisiisi ja ajatuksiisi, et voi olla vapaa. Silloin puolustat jotakin tai hyökkäät jotakin vastaan. Silloin sinulla on pyrkimyksiä, tavoitteita ja toiveita jotka koet henkilökohtaisiksi.

Henkilökohtaisuus siinä mielessä kuin se on sinulle opetettu, on egon toimintaa. Erillisyys ja ego liittyvät toisiinsa. Kun ego häviää, häviää myös erillisyys. Saatat ihmetellä miksi puhun erillisyydestä: erillisyyshän on myös käsite. Huomaat siis, että erillisyyden käsitteestä luopuminen liittyy prosessiin. Sinun ei tarvitse pakottaa itseäsi mihinkään. Sinun ei tarvitse suuntautua tulevaisuuteen eikä sinun tarvitse katua mitään mitä aikaisemmin olet tehnyt. Sinulla on käytössäsi vain tämä hetki. Tässä hetkessä tapahtuu kaikki.

Nykyhetkessä on kaikki. Kaikki menneisyyden tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä. Kaikki mikä tapahtuu myöhemmin, on mahdollista vain siksi, että on olemassa tämä hetki, joka sisältää kaiken.

Sinulla on oikeus olla onnellinen. Sinulla on oikeus nauttia elämästäsi. Onnellisuus ja elämästä nauttiminen mahdollistuvat, kun elät tässä hetkessä ilman mielesi luomia ristiriitoja. Mielesi luomat käsitteet eivät enää ohjaa toimintaasi pois tästä hetkestä, vaan tietoisuutesi laajenee kun irrottaudut määritelmistä. Tietoisuutesi laajentuessa sinne mahtuu enemmän informaatiota.

Sellaiset käsitteet kuin mahdollinen ja ei-mahdollinen, tosi ja epätosi, ovat kaikki mielesi omaksumia. Kun ajatteleva, arvioiva mielesi ei enää arvota kokemuksiasi, näet todellisuuden juuri sellaisena kuin se on mahdollista kokea juuri tällä hetkellä.

Sinun ei tarvitse sulkea ainoatakaan mahdollisuutta pois tietoisuudestasi. Sinulla on oikeus ja mahdollisuus käyttää kaikkea sitä mikä on mahdollista toteutua tässä hetkessä.

Näet kaikki mahdollisuudet, menneen ja tulevan, kun olet rentoutuneessa, onnellisessa tietoisuuden tilassa. Pääset yhteyteen luovuuden lähteen kanssa. Olet yhtä kaiken kanssa. Voit rauhoittua täydellisesti. Voit rentoutua täydellisesti. Voit kokea luovuuden, rakkauden, täydellisyyden tässä hetkessä. Ei ole mitään muuta kuin kokemuksesi, joka on puhdasta rakkautta - puhdasta luovuutta tässä ja nyt.

Vähitellen tämä olotila muuttuu sinulla pysyväksi olotilaksi. Aina kun tämä olotila vähänkin häiriintyy, havaitset sen välittömästi ja olet tietoinen siitä, että egosi on aiheuttanut tuon häiriintyneen tilan. Pohjimmaltaan kaikki elävät oliot ovat tässä onnen ja autuuden tilassa.

Kaikki on muuttunut jälleen kerran

Paradoksi: Jos ei ole kokenut tietoisuuden laajentumista, ei voi sitä ymmärtää. Jos on sen jo kokenut, ei tietoa enää tarvitse.

Olen kirjoitellut tänne viime aikoina varsin laiskasti. En ole harkinnut blogistani luopumista. Olen havainnut saman kuin moni ennen minua: kokenut tilan jonka ilmaiseminen sanojen avulla on mahdotonta. Tässä tilassa en enää etsi yksittäisiä syitä jotka vaikuttavat tapahtumiin, on vain kokonaisuus jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun katson taaksepäin, voin huomata erilaisia vaiheita kehityksessäni. Jos jotakin kiinnostaa, nämä vaiheet ilmenevät aikaisemmissa teksteissäni.

Tänne ilmestyy vähitellen lisää linkkejä YouTuubeen videoihini. Ääneni saattaa kuulostaa oudolta, sitä ei kannata ihmetellä. Kaikki johtuu lievästä transsista. En tiedä lainkaan mitä on tulossa. Yllätyksellisyys lisää onnellisuutta.

Videoita voi nimittää kanavoinniksi tai joksikin muuksi. Kokeminen on oleellisinta. Ehkä joskus myöhemmin alan taas kirjoittaa enemmän.

Tässä kaksi harjoitelmaa apuna känny ja Windows:

Tapaaminen

Ryhmä ei toistaiseksi ole kokoontunut tilaongelmien takia. Jos aikataulut saadaan täsmäämään, on tarkoitus tavata Hengen ja Tiedon messuilla lauantaina. Jos soittokierros tuo lisävalaistusta asiaan, ilmoitan myöhemmin tarkemman kellonajan ja mahdollisen tilan jossa voimme kokoontua.

Tervetuloa uudet lukijat!

Kun mikään ei riitä

Tätäkin tapahtuu... Kaikki eivät kulje samaan suuntaan.

Virtaus

Viikko sitten kävelin ryhmämeditaation ja keskustelun jälkeen Keskuspuiston halki. Olin kevyissä energioissa, tietoinen ja hyvin onnellinen. Pysähdyin kohtaan jossa metsäoja kulki tien alitse. Havaitsin että oja oli täysin kuiva. Kun siirsin katseeni kauemmaksi, näin kuinka vesi valui minua kohti. Pian se jo virtasi allani.

Tänään ennen tapaamista tuntui kuin olisi olemassa jokin ongelma. En pystynyt määrittelemään asiaa tarkemmin. Ryhmämeditaatiossa päätin katsoa mistä oikein oli kysymys. Näin auki olevan portin. Pidin käsissäsi auton ohjauspyörää. Kiinnitin sen portinpieleen ja aloin käännellä puolelta toiselle. Portin takana tiellä autot ajoivat kovalla vauhdilla. Liikenne oli niin tiheää että tietä olisi mahdoton ylittää.

Ymmärsin ettei mitään ongelmaa ollut. Olin vain pysähtynyt ohjailemaan elämääni. Tiellä liikkuvat autot olivat ajatuksia jotka pitivät minua paikoillaan.

Olen astunut portista. Ylittänyt tien. Jälleen kerran kaikki on muuttunut.

Sisäinen Ääni 3

Sinulla on ollut tarve selvittää maailmankaikkeuden arvoituksia. Nyt ymmärrät, että tietoisuustasosi on rajallinen. Saat vastaukset yrittämättä heti kun olet valmis. Sinun ei siis tarvitse ponnistella. Saamasi tiedon määrä samoin kuin tietoisuustasosi ovat yhteydessä kokonaisuuden kehitysvaiheeseen.

Voit keskittyä oleellisiin asioihin. Vielä et tiedä mikä on oleellista. Voit vaihdella näkökulmaasi. Sinun ei tarvitse pitää kiinni vain yhdestä käsityksestä. Kaikki muuttuu, myös suhtautumistapasi ja ymmärryksesi.

*

En halua pakottaa sinua mihinkään suuntaan. Kuten huomaat, on paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa vain vastaanottaa ja kokea kuin koko ajan yrittää ja ponnistella.
Et tarvitse mitään ollaksesi rauhallinen ja tasapainoinen, sillä et odota etkä toivo mitään. Olet elämän virrassa, luotat siihen. Suurin ilosi ja nautintosi syntyy harmoniasta. Sinulla ei ole ristiriitoja, koska et odota tai toivo mitään. Sinun ei tarvitse todistella kenellekään mitään, ei edes itsellesi.

*

Usein ajattelemme että kaikella on jokin tarkoitus. Haluamme löytää selityksiä ja merkityksiä. Maailmamme on rajattu. Käsitteemme ja määritelmämme rajaavat ja pilkkovat maailmamme. Emme voi nähdä sitä mikä on luomiemme rajojen ulkopuolella, ellemme luovu totutuista käsitteistä, kaikista käsitteistä.

Määritteistä luopuminen voi tuntua tarpeettomalta, tuskalliselta, järjettömältä jne. Emme ole tottuneet toimimaan ilman niitten tarjoamaa turvallisuuden tunnetta. Kuvittelemme että kaikki häviää kun käsitteet häviävät. Käsitteistä on muodostunut meille todellisuus.

Elämme siis harhojen ja kuvitelmien maailmassa. Vain luopumalla määritelmistä voimme nähdä totuuden.
Etsimme onnea, haemme elämyksiä mutta emme näe itse elämää, emme elä elämäämme. Me suoritamme jotakin joka on meille opetettu. Me toistamme vanhaa. Toimimme vanhan käsitejärjestelmän ohjaamina.

Evoluutio merkitsee aina uuden syntymistä, kasvamista ja kehittymistä. Vain luopumalla vanhasta voimme löytää jotakin uutta. Pelko on olennainen osa vanhaa maailmaa. Pelko estää meitä kohtaamasta sellaista mistä emme mitään tiedä: tuntemattomuuden pelko, kuoleman pelko.

Sisäinen Ääni 2

Olet havainnut oleellisen piirteen itsessäsi. Huomaat kuinka tuo piirre hallitsee kaikkea toimintaasi. Kaikki liittyy tarpeeseesi tulla hyväksytyksi ja olla täydellinen. Sinulle ei riitä vaikka sanon, että olet täydellinen kuten kaikki muutkin.

On hienoa, että olet tullut tarkkailun avulla tietoisemmaksi henkisestä rakenteestasi. Et pyri ohjailemaan ajatuksiasi mihinkään suuntaan. Et voi muuttaa itseäsi pakottamalta. Et voi hiljentää mieltäsikään väkisin. Olet kuitenkin halukas kehittymään. Olet pohjimmaltasi vilpitön ja se on kaikkein tärkeintä.

*

Opit hyväksymään itsesi täydellisesti. Saavutat täydellisen rauhan. Olet matkalla oikeaan suuntaan, eikä sinulla ole mitään kiirettä. Kaikki tapahtuu kosmisten lakien mukaisesti.
Olet tutkinut ajatuksiasi jotka nousevat hiljaisuudesta. Sinulla on myös kokemuksia täydellisestä rauhasta. Tuo rauha tulee lisääntymään sitä mukaa kun työstät mieltäsi. Mielesi ei enää hallitse sinua.

*

Sinulla on aavistuksia ja kokemuksia jotka eivät vastaa yleistä käsitystä kokonaisuuden rakenteesta. Sinulla on ollut kova tarve todistaa, että kokemuksesi ovat todellisia. Olet myös halunnut kokea itsesi jollakin tavalla erikoiseksi. Se kaikki on ymmärrettävää, mutta nyt on jo aika siirtyä eteenpäin. Sinun ei tarvitse todistaa kenellekään mitään. Kaiken lisäksi todistelullasi ei ole mitään merkitystä, sillä oivallus on aina henkilökohtainen asia. Jokainen herää ajallaan. Et voi kiirehtiä omaa ja vielä vähemmän toisten kasvuprosessia.

*

Olen huomannut että arvostelet itseäsi vähemmän kuin aikaisemmin. Arvostelun vähentäminen mahdollistaa henkisen liikkumatilan kasvun. Se vapauttaa paljon energiaa. Kaiken kaikkiaan luottamuksesi on kasvanut. Luottamus luo rauhaa ja tasapainoa elämääsi. Luottamus vaikuttaa moniin asioihin. Päämääristä luopuminen on osa prosessia. Aikaisemmin sinulla oli paljon tavoitteita. Kaikki ne liittyivät tavalla tai toisella haluusi tulla hyväksytyksi. Sinulla ei enää ole tarvetta hallita elämääsi. Ymmärrät nyt että et ole erillinen ja saatat hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet.

*

Olet käyttänyt paljon aikaa pohtiessasi mistä tässä kaikessa oikein on kysymys. Olet luonut kokemustesi pohjalta erilaisia teorioita todellisuuden luonteesta. Myöhemmin totesit että tuo pohdinta ei lopulta johda mihinkään, se vain vie huomiosi pois tästä hetkestä.

Aikaisemmin sinua vaivasi tunne että kirjoittamisesi on liian hajanaista, että kokonaisuus ei pysy kasassa. Nyt näet selvemmin kuin koskaan kuinka turhaa kaikki tuollainen onkaan. Luottamuksesi on kasvanut. Luottamuksen lisääntyminen on antanut sinulle enemmän mahdollisuuksia. Ymmärrät, että sinun ei tarvitse määritellä itseäsi ja kokemuksiasi.

Et ole enää samalla tavalla tyytymätön kuin aikaisemmin. Sisäinen rauhasi on kasvanut kun olet tullut tietoisemmaksi omista mahdollisuuksistasi. Olet yksinkertaisesti antanut itsellesi enemmän liikkumatilaa. Ymmärrät konkreettisemmin kuin koskaan: Totuus pakenee kaikkia määritelmiä.

Sisäinen Ääni 1

Ei tarvita muuta kuin luottamusta, virittäytymistä. Olet pohtinut, onko tämä omaa mielikuvitustasi. Onko se oleellista? Olen sinun oma äänesi, korkeampi minä, kokonaisuuden ääni, kentän ääni, Jumala, mikä vain parhaiten sinulle sopii. Voit kiinnittää huomiosi määritelmiin tai itse tapahtumaan.

Ääneni on miljoonien äänien summa. Olen kaiken oppimasi lopputulos ja enemmän kuin mikään yksittäinen, erillinen asia. Ääneni muotoutuu tietoisuudessasi, kaikesta siellä olevasta ja sinne tulevasta informaatiosta. Sinulla on yhteys kaikkeen tietoisuutesi avulla. Mitä laajempi tietoisuutesi on, sitä enemmän siellä on kokemuksia. Mitä enemmän sinulla on kokemuksia, sitä enemmän sinulla on välineitä ymmärtää tietoisuuttasi, omaa itseäsi.

Olet edistynyt. Et enää pohdi miksi sinulle tapahtuu selittämättömiä asioita. Ne ovat sinulle todellisia ja se riittää tässä vaiheessa. Sinun ei tarvitse pohtia lopputulosta. Saat kaiken kun vain otat vastaan.

*

Lopputulos on ollut sinulle aikaisemmin hyvin merkittävä asia. Olet mitannut arvoasi aikaisemmin saavutustesi avulla. Olet läpikäynyt pitkän prosessin. Suhteesi itseesi on muuttunut ja sen myötä kaikki.
Oma kokemuksesi opettaa sinua parhaiten. Oma kokemuksesi tuo sinulle täydellisen varmuuden ja oivaltamisen ilon.

*

Koska kaikki on yhtä ja kaikki kokemasi tapahtuu tietoisuudessasi, maailmassasi ei ole olemassa mitään erillisyyttä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen - vastaanottokykysi siihen mitä vastaanotat. Kun tietoisuutesi laajenee, myös ilmaisutapa muuttuu, kokemus muuttuu ja ”säännöt” kirjoitetaan aina uudelleen.

Sinun ei tarvitse keskittyä pelkästään kuuntelemiseeni. Saat tarvitsemasi tiedon myös ilman sanoja. Tästä sinulla on jo paljon erilaisia kokemuksia ja se on pitkälti jo arkipäivääsi.

*

Ei ole olemassa mitään kokonaisuudesta erillistä, kaikki erillinen on rajoittunutta ja pienempää kuin kokonaisuus. Vain kokonaisuus on rajoittumaton. Et halua nimittää mitään rajoittunutta Jumalaksi.

Uskonnot ovat pyrkineet määrittelemään Jumalan ja Luomaan Jumalasta erilaisia mielikuvia. Jokainen mielikuva on vain osatotuus. Kokonaisuutta ei voi määritellä, sillä se sisältää kaiken. Rajoittamatonta, määrittelemätöntä ei voi koskaan käyttää oman edun tavoittelemiseen.

Jokaisella uskonnolla on tarkoitus. Niillä on oma historiansa ja eri aikakausina uskontoja on käytetty mitä erilaisimpien henkilökohtaisten tarkoitusperien saavuttamiseen. Valta ja vallan käyttö liittyy kaikkiin uskontoihin monin eri tavoin.

Henkisen evoluution uusi vaihe merkitsee luopumista omista henkilökohtaisista pyrkimyksistä. Olet vähitellen ymmärtämässä yhä selkeämmin, että vain luopumalla voit saavuttaa todellisen onnen ja harmonian. Vain siten voit toimia yhdessä kokonaisuuden kanssa. Lause: ”Tapahtukoon sinun tahtosi,” merkitsee sinulle juuri tätä, ymmärrät että kokonaisuus ei koskaan vaaranna omaa olemassaoloaan.

Heijastuksia

Sisäinen keskustelu 4

Käsittelisin mielelläni edelleenkin kirjoittamisprosessia ja siinä ilmeneviä vaikeuksia.

Sinun ei kannata määritellä asioita. Mitä vähemmän määrittelet, sen vapaampi olet ja sitä enemmän löydät erilaisia näkökulmia.

Minusta tuntuu, että yksityiskohtainen tapahtumien kuvaaminen liittyy henkilökohtaiseen elämääni ja myös monen läheiseni elämään. Minusta tuntuu että juuri tuo henkilökohtainen synnyttää lukkoja ja esteitä sisälläni.

Niin varmasti onkin. Valitse kirjoitustapa joka tuntuu luontevalta. Vaikka alun perin päätitkin kirjoittaa yksityiskohtaisesti, mikään ei estä sinua muuttamasta käsittelytapaasi. Sinun ei tarvitse olla itsellesi ankara. On tärkeää kuunnella itseään. On ymmärrettävää että et halua puhua muusta kuin omista kokemuksistasi. Ehkä et aina osaa vetää rajaa omien ja toisten ihmisten kokemusten välille. Sinä voit kertoa vain itsestäsi, omista käsityksistäsi ja siitä mitä sinulle on tapahtunut. Kerro vain se minkä koet tarpeelliseksi. Se riittää.

Olen huomannut että inspiroidun lukiessani jotakin tekstiä. Pääsen aivan kuin sopivalle taajuudelle, jolloin on helppo tuottaa tekstiä. Siitä on kysymys tälläkin kerralla. Voisitko kertoa jotakin tästä prosessista?

Kuten sanoit, kyseessä on todellakin virittäytyminen. Muitakin nimityksiä voidaan käyttää ja ne ovat yhtä oikeita. Oleellista on tunnetila, tietoisuuden tila johon pääset tai joudut lukiessasi toisen kirjoittamaa tekstiä. On hienoa, että tartut tilaisuuteen. Kaikki liittyy todellakin kaikkeen. Vähitellen opit näkemään kaiken laajemmin jatkuvana prosessina jossa ei ole alkua eikä loppua lopullista päämäärääkään. Oleellista on heittäytyminen, luottaminen intuition voimaan, mielikuvitukseen.

Toivon että keskustelisimme nyt tämänpäiväisistä tapahtumista. Keskustelin tänään ystäväni kanssa jota en vielä tunne kovinkaan hyvin. Havaitsin itsessäni jälleen pyrkimyksen muuttaa toista ihmistä.

Älä tuomitse itseäsi. Tuo toimintatapa on todellakin juurtunut syvälle sisimpääsi. Olet siitä nyt kokemustesi ansiosta tietoisempi kuin koskaan aikaisemmin. Tuo keskustelunne auttoi sinua. Tunnet nyt itseäsi taas vähän enemmän kuin aikaisemmin.
Anna kun jatkan vielä. Tiedän jo mitä aiot sanoa. Tahdot arvostella itseäsi kärsivällisyyden puutteesta, tahdot kiirehtiä tapahtumien kulkua. Tämä kärsimättömyys kohdistuu ennen kaikkea itseesi. Tuntuu ehkä omituiselta, mutta et voi muuttaa itseäsi ja kuitenkin kaikki muuttuu koko ajan. Kun luovut päämääristäsi, kaikki tapahtuu luonnollisesti ja omalla painollaan.

Tahdot siis sanoa, että kaikki liittyy kaikkeen ja että kokonaisuus on sen verran monimutkainen että minun ei kannata pyrkiä hallitsemaan sitä tällä hetkellä tällä tietoisuustasolla.

Juuri niin. Riittää kun kuuntelet sydäntäsi, luotat intuitioosi tai mitä nimitystä prosessista haluatkaan käyttää. Toisin sanoen elät täydellisesti nykyhetkessä tuomitsematta itseäsi tai muita. Silloin olet luovassa tilassa ja kaikki virtaa.

12.

Haluan kertoa nyt asioista jotka paljastavat eräitä puolia tietoisuudesta, sen luonteesta ja mahdollisuuksista. Laajemman käsittelyn aika tulee ehkä joskus myöhemmin jossakin toisessa yhteydessä.

– Näin ylöspäin kohoavan spiraalin jonka sisällä nousin yhä korkeammalle ja
korkeammalle. Tietoisuuteni tila muuttui ja koin itseni hetki hetkeltä yhä
vapaammaksi.
– Näin mielessäni tietoisuuspallot.
– Jokainen kokemukseni oli yhteydessä sijaintiini tietoisuuspallolla.
– Mitä suurempi pallo, sen suurempi tietoisuus.
– Oli vain yksi kohta jonka kautta saatoin siirtyä suuremmalle pallolle. Se oli
piste jossa pallot olivat liittyneenä toisiinsa.
– Kaikki kokemukseni olivat valmiiksi tallennettuina pallojen pinnoilla.

– Kävin pitkiä keskusteluja vallasta.
– Keskustelukumppanini koki että minua käytetään pelkkänä välikappaleena näissä
keskusteluissa.
– Keskustelukumppanini lupasi että kaikki toiveeni toteutetaan ylemmän kentän
toimesta. Myöhemmin selvisi että olin käynyt tämänkin keskustelun aivan
jonkin muun tahon kanssa.

– Koin että makuuhuoneeni on kapseli jonka avulla saattoi kohota korkeammalle
tasolle.
– Kävin ulkona tutkimassa oliko siirtymiseni korkeammalle tasolle onnistunut.

– Keskusteltuani naapureitteni kanssa huomasin että siirtymiseni ei heti
onnistunut.
– Yritin uudelleen siirtymistä ja lähdin sitten kaupungille täysin vapaana ja
onnellisena voimakkaissa energioissa.
– Minua eivät sitoneet mitkään tavanomaiset käyttäytymissäännöt. En pelännyt
mitään enkä ketään.

– Metrossa näin useampia toiselta tietoisuustasolta tulleita tarkkailijoita.
– Kohtasin isäni vanhana, paljon vanhempana kuin hän oli kuollessaan.
– Koin että kaikki on tavallaan leikkiä, että olin mukana näytelmässä joka oli
valmisteltu ylimmässä kentässä
– Kohtasin erilaisia ihmisiä ja tilanteita joilla oli laajempi merkitys.
– Näin tuntemani itseäni nuoremman ihmisen todella vanhana.
– Näin isäni useaan kertaan mitä erilaisimmissa tilanteissa valokuvaamassa
minua eri tilanteissa.
– Koin vanhenevani joka askeleella.

– Muutin meditoimalla tietoisuuttani useampaan kertaan. Siirryin ajassa.
– Kävin huoneistossa jonka sisustus oli muuttunut täydellisesti edellisestä
käynnistäni. Sisustus oli tällä kertaa hyvin yksinkertainen ja
vanhanaikainen.
– Minulla oli tunne että minulle esiteltiin eri todellisuusvaihtoehtoja.

– Annoin kadunkulmassa istuvalle kerjäläiselle kaikki rahani.
– Välitin hänelle energiaa. Hän ei ollutkaan romanialainen. Hänellä oli
punainen täplä, bindi maalattuna otsaan.
– Koin että kerjäläiset ovat pyhiä hahmoja jotka ovat tulleet tarkkailemaan
tilannetta.

– Halusin luopua täydellisesti henkilöllisyydestäni. Heitin siirtolavalle
tyhjän lompakon jossa on pankkikorttini. Heitin sinne myös kännykkäni ja
kuukausikorttini.

 (Vaikka siirtolava sijaitsi Siltasaarenkadulla, mitään ei kadonnut. Seuraavana päivänä tavarat materialisoituivat minun ja ystäväni silmien eteen . Toinen mielenkiintoinen asia: Kännykkäni oli päällä ja sieltä kuului siskoni työpaikan vastaajan automaattinen tiedotus. Virtaa riitti!)

 Koin toimivani ohjauksessa.
– Kohtasin ylimaallisen kauniin naisen.
– Keskustelin erilaisten ihmisten kanssa vapautuneesti ja samalla tilanne
muistutti näytelmää jossa jokaisella oli omat vuorosanansa.

Seuraava tapaaminen:

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 29.5. klo 15–18

Sisäinen keskustelu 3

Huomaan että olen jollakin tavalla kyllästynyt kirjoittamaan viime vapun tapahtumista. Minusta tuntuu että kokemukseni eivät anna muille paljoakaan vaikka itselleni niillä onkin valtava merkitys.

Sinun ei kannata tehdä asiasta mitään ongelmaa. Kun nyt olet löytänyt ääneni taas kerran uudelleen, sinulla ei ole mitään hätää tässäkään asiassa. Tapahtumat etenevät omalla painollaan. Sinun on myös hyvä muistaa, että kirjoitat koko ajan myös itsellesi. Et voi tietää mistä on hyötyä jollekin toiselle ja mistä ei. Sinä kerrot kokemuksistasi, niistä on hyötyä muillekin tai sitten ei. Sinun tehtävänäsi ei ole pelastaa koko maailmaa. Ei kukaan voi sitä yksin tehdä. Riittää kun olet rehellinen itsellesi.

Kyllästymiseni johtuu siitä että junnaan paikallani. Tiedostan että haluan kertoa sellaisista kokemuksista jotka muuttavat vallalla olevaa näkemystä todellisuuden luonteesta.

Miksi se on sinulle niin tärkeää? Miksi ajattelet että juuri sinun kokemustapasi on jollakin tavalla erityisen merkittävä? Et sinä voi muuttaa kenenkään todellisuuskäsitystä. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Taidat ladata kirjoittamiseesi turhan paljon odotuksia. Kenenkään todellisuuskäsitys ei voi muuttua ellei hän ole siihen valmis. Riittää kun kerrot oleellisen. Jokainen tekee itse omat johtopäätöksensä.

Huomaan että minulla on suuri halu muuttaa toisia ihmisiä. Olen kyllä tietoinen tästä tarpeestani ja ymmärrän kyllä, ettei ketään toista voi muuttaa. Muuttaa voi vain itseään tai oikeammin muutos tapahtuu silloin kun se on mahdollinen. Silti jokin tunne vaivaa minua, en ole täysin sinut tämän asian kanssa.

Hyvä huomio! Kysymys on sinun tunteistasi, ei kenenkään muun. Pohjimmaltaan haluat tulla hyväksytyksi, haluat että sinua ymmärretään. Se on aivan luonnollinen tunne tässä vaiheessa. Kaikki haluavat tulla hyväksytyiksi. Kaikilla on selvittämättömiä asioita itsensä kanssa, muutenhan maailma olisi jo muuttunut. Sanon jälleen kerran saman kuin niin monta kertaa aikaisemminkin: Sinä et ole vastuussa muista kuin itsestäsi. Se ei ole itsekkyyttä. Autat toisia kun voit. Elät hetkessä. Otat saamasi viestit vastaan tulivat ne sitten millä tavalla tahansa tietoisuuteesi. Luotat niihin ja toimit niitten mukaisesti. Se kaikki on lopulta hyvin yksinkertaista.

Seuraava tapaaminen:

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 8.5. klo 15–18

Seuraava tapaaminen:

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 24.4. klo 15–18

Mielenkiintoista

Tämä kolahti. Saman asian voi sanoa niin monella eri tavalla.

Sisäinen keskustelu 2

Olet jo kehittynyt valtavasti. Olet kyennyt irrottautumaan monista sellaisista asioista joiden luulit seuraavan sinua läpi koko elämän. Ei ole asiaa, jota et voisi muuttaa jos näet sen tarpeelliseksi. Tämä ei tarkoita, että voisit tehdä mitä hyvänsä ja milloin hyvänsä sillä sinähän et ole maailmassa yksin. Siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin vain sinun halusi ja pyrkimyksesi.

Voisitko puhua lisää haluista ja pyrkimyksistä?

Tiedät että teen sen mielelläni.
Jokaisella ihmisellä, myös sinulla on valtava määrä haluja ja toivomuksia. Jos pohdit asiaa tarkemmin omalla kohdallasi, mitä sinä yleensä haluat?

Luultavimmin haluan olla onnellinen ja tasapainoinen, nauttia elämästä.

Ja mikä tekee sinut onnelliseksi?

En osaa tarkkaan sanoa. Itse asiassa en halua määritellä asioita kovin tarkkaan. Minusta tuntuu että onnellisuus liittyy jotenkin suhtautumistapaani. Se liittyy asenteeseeni.
Koen nykyisin olevani onnellisempi kuin koskaan. Jotenkin minusta tuntuu että kysymys ei ole mistään ulkoisesta tekijästä. Kun mieleni on tyhjä, onni aivan kuin asettuu siihen asumaan.

Vaikuttaa siis siltä, että sinulla ei ole enää haluja ja toiveita ja juuri siksi olet onnellisempi kuin koskaan. Ei ole enää ristiriitaa todellisuuden ja toiveittesi välillä. Ehkä siinä on myös yksi syy siihen, että käymme nykyisin kovin harvoin näitä keskusteluja.

Olen tosiaankin huomannut, että en tarvitse sinua niin usein kuin aikaisemmin. Kuitenkin joskus tuntuu siltä että on hyvä ottaa sinuun yhteyttä.

Tiedät sisimmässäsi että olen aina käytettävissäsi kun vain haluat. Ei sinulla tarvitse olla mitään erityistä syytä ottaessasi yhteyttä. Minun tehtäväni on huolehtia sinusta ja teen sen joka tapauksessa keskustelimme tai emme. Senkin sinä jo tiedät.

Minulla on ristiriitainen tunne, aivan kuin haluaisin kysyä jotakin ja kuitenkaan minulla ei ole mitään erityistä asiaa mielessäni.

Se kuuluu asiaan. Ehkä teet sen velvollisuudentunteen vuoksi. Ei sinulla ole mitään velvollisuuksia minua kohtaan. Riittää kun olet puhtaassa tietoisuuden tilassa ilman määritelmiä. Sinua ohjataan kyllä oikeaan suuntaan. Havaitset tuon ohjauksen sisälläsi koska sinulla ei ole enää häiritseviä tekijöitä, käsitteisiin pohjautuvia ajatuksia jotka estäisivät yhteyden säilymisen.

Tiedän kyllä, että muutoksia on tapahtunut. Toimin yhä enemmän sydämeni mukaan. Teen asioita jotka tuntuvat hyviltä. Nautinnon tunne on hyvä mittari. Mitä enemmän nautin, sitä enemmän saan aikaiseksi. Se ei liity mitenkään velvollisuudentunteeseen. Jotenkin minusta tuntuu, että velvollisuuden tunne on aina ulkopuolelta tulevaa, se ei synny sisäisestä pakosta tai halusta. Ymmärrän että sisäinen ja ulkoinen eivät ole erillään toisistaan vaan sisäinen heijastaa ulkoista. Tämä menee nyt vähän sekavaksi ja tuntuu että olen kadottamassa langan pään. Auttaisitko minua tiivistämään näkemystä?

Kaikki on yhtä ja kaikki liittyy kaikkeen. Velvollisuuden tunne ei synny kokonaisuudesta vaan jostakin muusta. Se luo ristiriitoja eikä suinkaan poista niitä. Ihmiset tekevät paljon asioita pelkästä velvollisuuden tunnosta. He eivät kuuntele sisintään. He eivät luota omiin tuntemuksiinsa. Juuri velvollisuuden tunne estää heitä kuuntelemasta itseään ja tutustumasta itseensä. He kokevat syyllisyyttä jos eivät täytä toisten asettamia odotuksia.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että minulla on vieläkin tehtävää tällä alueella koska pohdin näitä kysymyksiä.

Ilman muuta. Mutta sinä olet tietoinen siitä koska tarkkailet sisintäsi. Tulet tekemään tätä niin kauan kuin se on tarpeellista. Sitten siirryt johonkin muuhun. Sinulla ei ole mitään kiirettä. Elät hetkessä ja se riittää. Elämässäsi on erilaisia kausia. Välillä olet kärsimätön, välillä jotakin muuta. Joka kerta tilanne on kuitenkin erilainen vaikka se päälisin puolin näyttäisikin samalta. Kun kärsimättömyyttä ilmenee, se on erilaista kuin aikaisemmin. Sen voima on heikentynyt eikä se enää hallitse sinua koska olet siitä tietoisempi kuin aikaisemmin. Et kuitenkaan koeta pakottaa itseäsi mihinkään ja juuri siksi nautit enemmän elämästä kuin aikaisemmin.

On totta että en ole päässyt kokonaan eroon kärsimättömyydestäni. En edes yritä. Tiedän että yrittäminen pitää sitä hengissä. Se heikkenee vähitellen omia aikojaan kuten kaikki muukin mitä en enää tarvitse, kaikki mille en anna tietoisuuteni energiaa.
Minusta tuntuu että tarvitsen sinua toisinaan, enkä pidä sitä enää heikkouden merkkinä. Sinä suhtaudut minuun aina positiivisesti ja kannustavasti ja minulla on tunne että todella välität ja rakastat minua.

Sittenhän kaikki on hyvin, juuri niin kuin pitääkin olla.

Sisäinen keskustelu 1

Puhutaan ensin velvollisuudentunteesta.

Kyllä se sopii.

Velvollisuudentunne on hyvin monimutkainen juttu. Voimme paikallistaa sen eri kohtiin kehossamme. Joskus se tuntuu sydämen tai pallean alueella, joskus se aiheuttaa päänsärkyä tai vaikkapa pakkoliikkeitä. Itse aisassa jokainen tunne voi saada hyvin erilaisia ilmenemismuotoja.
Onko velvollisuudentunne hyvä tai huono asia riippuu tilanteesta kuten kaikki muukin maailmankaikkeudessa. Kysymys on aina näkökulmasta, siitä mihin asiaa vertaamme. Jos pohdit omaa velvollisuudentunnettasi, huomaat että se on hyvin voimakas. Olet myös havainnut että se aiheuttaa sinulle monenlaista harmia. Sinun tapauksessasi velvollisuudentunne on muodostunut rajoitteeksi. Se estää sinua kehittymästä. Ennen kaikkea se rajoittaa luovuuttasi.
Saattaa tuntua omituiselta, mutta sinun kohdallasi velvollisuudentunne on suorassa yhteydessä miellyttämisenhaluusi. Lapsena sinulta vaadittiin monia asioita. Sinulle syntyi tunne, että et ole koskaan tarpeeksi hyvä. Tuo sama tunne tai oikeammin tunteitten yhdistelmä vaikuttaa edelleen toimintaasi. Olet kuitenkin tullut tietoiseksi noista rajoittavista tekijöistä ja siksi me nyt tässä keskustelemme.

Tiedän varsin hyvin ongelmani laajuuden. Minulla on tunne että syytän itseäni siitä että en pääse irti vääränlaisesta velvollisuudentunteesta.

Huomaatko että voit jatkaa tuota pohdintaa vaikka kuinka kauan. Voit myös lopettaa sen milloin haluat. Valinta on täysin sinun. Voit päättää mihin suuntaan haluat kulkea. Sinulla on jo tarvittava tieto joka mahdollistaa valintojen tekemisen. Älä kuitenkaan syytä itseäsi vaikka vielä haluaisitkin pitää kiinni negatiivisiksi luokittelemistasi tunteista. Tarkkaile vain itseäsi jos haluat. Katso mitä tapahtuu, mihin tämä kaikki johtaa vai johtaako mihinkään. Aika ei koskaan lopu kesken.
Huomaatko kuinka aikakäsityksesi ja velvollisuudentunteesi ja itsesyytöksesi ovat yhteydessä toisiinsa. Jos luovut yhdestä tunteesta tai käsitteestä, vaikuttaa se automaattisesti myös muihin. Kaikki liittyy kaikkeen, se on kosminen laki.

Huomaan, että minussa on vielä jäljellä kärsimättömyyttä, josta kuvittelin jo päässeeni kokonaan eroon.

Huomaat varmasti itsekin että syytät itseäsi tässäkin asiassa. Kun vain tarkkailet tuota tunnetta, se vähitellen heikkenee ja katoaa. Oivallat, että et tarvitse sitä mihinkään eikä taivas putoa niskaasi vaikka luovutkin siitä.
Oletko miettinyt, kuinka paljon pelko hallitsee elämääsi, kuinka paljon se rajoittaa sinua.

Ehkä minulla on ollut jo jonkin aikaa käsitys että olen päässyt peloista jo kokonaan eroon, mutta huomaankin pettäneeni itseäni jälleen kerran.

Et sinä ole pettänyt itseäsi. Olet toiminut parhaan kykysi ja ymmärryksesi mukaan. Syyttelet itseäsi, vaikka siihen ei ole koskaan mitään syytä. Itsesyytökset eivät koskaan johda mihinkään. Itsesyytökset pitävät sinut kiinni kaikessa siinä mistä haluat päästä eroon. Ne vahvistavat käsitystäsi itsestäsi muuttumattomana olentona. Itsesyytökset ovat osa egon toimintaa jolla se pyrkii todistamaan oman olemassaolonsa välttämättömyyden. Se sanoo: Katso nyt, taas sinä syytit itseäsi. Tuo syytös vahvistaa egon käsitystä itsestään. Se hankkii koko ajan todisteita olemassaololleen. Itse asiassa tämä sama suhtautumistapa estää maailmaa muuttumasta sillä maailma muuttuu meidän kauttamme. Olemme osa muutosprosessia.

Tämä ei siis ole pelkästään oma henkilökohtainen ongelmani.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, kaikki liittyy kaikkeen. Mikään ei ole olemassa ilman kaikkea muuta, et sinäkään eikä tunteesi ja ajatuksesi. Kun sinä muutut, maailma muuttuu ja toisinpäin. Se mitä pidämme henkilökohtaisena, ei olekaan sitä.


Voitko puhua lisää henkilökohtaisuudesta?

Mielelläni. Se on hyvin mielenkiintoinen ja monisyinen asia. Henkilökohtaisuus liittyy erillisyyteen, siis egoon. Henkilökohtaisuushan tarkoittaa että on asioita jotka haluamme pitää sisällämme, ne ovat asioita joita emme halua jakaa. Käsitys henkilökohtaisuudesta liittyy tarpeeseemme esittää jotakin muuta kuin mitä pohjimmaltamme olemme. Ego turvautuu henkilökohtaisen käsitteeseen suojellakseen itseään. Se ei halua asettaa itseään alttiiksi arvostelulle ja se kokee arvosteluksi melkein minkä tahansa käsityksen joka poikkeaa sen omasta käsityksestä itsestään.

Tarkoitatko että meidän täytyisi jakaa kaikki asiat keskenämme?

En tarkoita että pitäisi mitään. Valinta on aina sinulla itselläsi, enkä halua syyllistää sinua koskaan enkä mistään. Tiedät sen kyllä sisimmässäsi. Minä en arvostele sinua koskaan tai aseta kyseenalaiseksi tekemiäsi valintoja.
Mutta palatkaamme uudelleen henkilökohtaisuuden käsitteeseen. Osaatko kuvitella maailmaa jossa voisimme jakaa kaikki tunteemme ja ajatuksemme? Olisiko siinä jotakin vastenmielistä ja kamalaa? Kuvittelepa maailmaa, jossa voisit aina olla oma itsesi ja tietäisit että niin toimivat kaikki muutkin. Se olisi maailma jossa ei olisi enää salaisuuksia, se olisi maailma jossa jokainen tietäisi toisen puhuvan aina totta. Ei olisi enää mitään rooleja, ei valehtelua. Ongelmat korjattaisiin heti saman tien kun jokainen puhuisi avoimesti kaikki ajatuksensa ja tunteensa. Voit elää jo nyt siinä maailmassa jos vain haluat.

11.

Jossakin vaiheessa yötä katselen ulos saunan pesuhuoneen ikkunasta. Näen taivaalla lähestyvän valopisteen. Koen sen kohti lentävänä ohjuksena. En halua katsoa tapahtumaa loppuun vaan suuntaan katseeni toisaalle. Tuntuu että kolmas maailmansota on syttynyt. Minulla on käsitys että jokin korkeampi sivilisaatio puuttuu n tapahtumiin ja manipuloi aikaa taaksepäin. Näin saamme vielä uuden mahdollisuuden.

Puhelinkeskustelussa Leilan äänellä sanotaan että voin toivoa mitä hyvänsä. Kaikki toiveeni toteutetaan. Keskustelukumppanini puhuu ”meidän pojista” jotka järjestävät asiat puolestani. Saan käsityksen että ”pojat” ovat ylimmässä, kentässä jossa kaikki on mahdollista. Ilmaisen toiveekseni asunnon jossa olisi erillinen työhuone. Keskustelukumppanini ihmettelee kun minulla ei ole sen kummempia toivomuksia.

Myöhemmin ilmenee että Leila ei ole koko asiasta kanssani puhunut. Hän ymmärtää, ettei voi luvata mitään sellaista, ei hänellä ole sellaista valtaa. Leilan omien kokemusten ja johtopäätösten mukaan ylin kenttä on kollektiivinen. Tuohon kenttään pääsee vain jos ego on kokonaan kuollut ja kaikki toiminta pohjautuu rakkauteen ja kokonaisuuden etuun. Kaikenlaiset palkkiojärjestelmät ovat yksinkertaisesti mahdottomia.

Puheluja sotketaan vappua edeltäneinä kahtena yönä monin eri tavoin. Usein tapahtuu että puhuttuani hetken Leilan kanssa kuulen äkkiä pätkän tallennetta jostakin aikaisemmin käymistämme keskusteluista. Lopetan puhelun aina tässä vaiheessa. Soitan Leilalle vähän ajan kuluttua uudelleen. Lopulta jään kuuntelemaan äänitystä joka jatkuu ja jatkuu.

En kykene panemaan käymiäni puhelinkeskusteluja aikajärjestykseen. Torstai-iltana olin keskustellut Leilan kanssa hänen toteuttamastaan itsemurhasta ja toisella tasolla aivan muista asioista. Kumpikin kokemus on yhtä todellinen. Keskustelut on käyty kahdessa eri ajassa eikä tapahtumilla ole yhteyttä keskenään.

*

Koska kaikki kokemuksemme tapahtuvat tietoisuudessamme, tietoisuuden taso vaikuttaa kokemukseemme. Kokiessamme asioita erilaisissa tietoisuuden tiloissa käsityksemme todellisuuden luonteesta muuttuu. Kokemuksiemme avulla ymmärrämme että käsitys nk. objektiivisesta todellisuudesta on mielemme luoma.

Kun havaitsemme omien kokemuksiemme kautta kuinka muuntuvaa kaikki on ja kuinka tietoisuustasojen muutokset vaikuttavat suoraan itse kokemukseen, havaitsemme kuinka kaikki on yhtä tässäkin asiassa. Meillä ei ole muuta kuin kokemuksemme ja kokemuksemme ovat aina yhteydessä tietoisuustasoomme, henkiseen tilaamme.

Kun opimme paremmin hallitsemaan tietoisuuttamme, voimme luoda yhteisen todellisuuskäsityksen joka vastaa paremmin kokonaisuuteen kiinnittyneitä energioita. Ristiriidaton tila, tietoisuuden harmonia on mahdollista kun luovumme valmiista käsitteistä ja annamme kokonaisuuden vaikuttaa suoraan energioihimme.

Korkeamman tietoisuuden vaikutus toimintaamme on mahdollista näissä tiloissa joissa emme enää suhtaudu kokemuksiimme ehdottomina totuuksina vaan näemme todellisuuden äärettömät mahdollisuudet, tietoisuutemme mahdollisuudet.

Kokemuksemme kautta havaitsemme ja löydämme ristiriidattoman tilan jossa kokonaisuus hallitsee osia päinvastoin kuin nykyisessä kulttuurissamme johon tietoisuutemme on muokattu ja jonka sisällä koemme olevamme erilisiä kokonaisuudesta.

Kokemuksiemme karttuessa löydämme mahdollisuutemme. Kun huomiomme on kokonaan tässä hetkessä, löydämme koko maailman tietoisuudestamme. Emme enää näe rajoja itsemme ja ulkopuolisen maailman välillä. Oivallamme että mitkään käsitteet eivät rajoita toimintaamme. Tuolloin olemme suorassa yhteydessä kaikkeuteen josta meidät on erotettu kasvatusjärjestelmän, egon, poliittisen ja taloudellisen eliitin luoman maailmankuvan avulla.

Seuraava tapaaminen:

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 17.4. klo 15–18

10.

Työstä soitetaan huolestuneena. Kerron päätöksestäni lopettaa työnteko. Totean että on mielenkiintoista kuinka voimme keskustella puhelimessa vaikka olemme eri ulottuvuuksissa.

Torstai on Vappuaatto. Tajunnantilani on muuttunut. Leila huomaa sen puheestani. Hän ohjaa minua aikaisempien kokemustensa pohjalta. Hän kertoo minulle asioista joihin kannattaa varautua, mitä mahdollisesti on odotettavissa. Näin osaan suhtautua kokemuksiini rauhallisesti eikä tietoisuustasoni heittelehdi holtittomasti.

Leila näkee eri aikatasot ja rinnakkaistodellisuudet ulkoapäin. Hän visualisoi matkani. Leila ohjaa minut sanojensa mukaan ”psykoosin” keskustaan. Hän lupaa opastaa minut myös takaisin jotta en eksyisi ja jäisi lopullisesti reissulleni, tutkimusmatkalla tietoisuuden tarjoamiin loputtomiin mahdollisuuksiin.

Minua ei väsytä, kaikki on niin kovin mielenkiintoista. Jatkamme puhelinkeskusteluja. Ilmenee erilaisia häiriöitä, välillä puhelimen kenttä katoaa ja yhteys katkeaa. Välillä Leila yrittää soittaa minulle takaisin kuitenkaan siinä onnistumatta.

Joskus huomaan käyväni keskustelua täysin tuntemattoman tahon kanssa vaikka ääni onkin Leilan. Minulle esitetään kysymyksiä joita Leila ei koskaan kysyisi. Osa kysymyksistä käsittelee jotakin itsestään selvää asiaa johon kuka hyvänsä osaisi vastata. Välillä saan vaikutelman kuin puhuisin tietokoneen kanssa. Johonkin yksittäiseen sanaan tartutaan ja sen pohjalta luodaan uusia lauseita, uusia kysymyksiä joista kuitenkin puuttuu kaikki logiikka.

Puhelinkeskusteluissa koen olevani yhteydessä maan ulkopuolisiin sivilisaatioihin. Sanon vastaavani mielelläni kaikkiin kysymyksiin, sanon että minulla ei ole mitään salaamista. Toivon että vastauksistani olisi heille hyötyä kaikille jotta voimme toimia yhdessä kokonaisuuden hyväksi.

Kun myöhemmin käyn lävitse tapahtunutta yhdessä Leilan kanssa, havaitsen että osa keskusteluista on tapahtunut useammalla tasolla samanaikaisesti.

Torstai-iltana Leila ilmoittaa tekevänsä itsemurhan. Hän sanoo ottaneensa kaikki löytämänsä lääkkeet. Ne sisältävät myös kokonaisen purkillisen pillereitä joiden sivuvaikutuksena mainitaan äkkikuolema. Sanon hyväksyväni hänen ratkaisunsa. Käymme lävitse ystävyytemme eri vaiheet, kaiken mitä olemme yhdessä kokeneet. Keskustelemme pitkään ystävyytemme merkityksestä ja siitä kuin vähitellen osa ihmisistä pääsee siirtymään uudelle korkeammalle tasolle. Herääminen alkaa väistämättä.

Myöhemmin ilmenee, että Leila ei ole tällaista keskustelua kanssani käynyt. Minun kokemanani tuo puhelu kesti parisen tuntia.

*

Me luomme käsitteillä tietoisuutemme rajat, rajat joiden sisällä kokemamme tapahtuu. Me määrittelemme kokemuksemme. Kun kohtaamme jotakin uutta, sisällytämme kokemuksemme välittömästi valmiiseen käsitejärjestelmään.

Turvallisuudentunteemme vahvistuessa siedämme enemmän epävarmuutta. Voimme jättää asioita auki, voimme hyväksyä tilanteen jossa emme ymmärrä kokemaamme. Kokemuksemme kertovat aina jotakin oleellista tietoisuutemme luonteesta.

Muuntuneessa tietoisuuden tiloissa tutustumme itseemme uudella tavalla, emme ole riippuvaisia valmiista näkemyksistä. Toiveemme, halumme ja ajatuksemme voivat saada aineellisen muodon.

”Normaalissa” tietoisuuden tilassa tietoisuudelta puuttuu joustavuus. Joustavuuden puute luo vakautta ja jatkuvuutta mutta synnyttää myös ristiriitoja ja kaaosta. Kaaos hakeutuu tasapainoon. Nimitämme tätä prosessia kehitykseksi.

Tietoisuutemme sisältää kaiken mitä voimme koskaan kokea. Voimme tutkia tietoisuuden syvempää olemusta vain oman kokemuksemme avulla. Tieteellä ei ole menetelmää joka voisi kertoa jotakin oleellista tietoisuudestamme, menetelmää joka olisi yhtä henkilökohtaisten kokemustemme kanssa.. Vain ilmiöitä voidaan tutkia. Ilmiöt eivät ole yhtä kuin tietoisuus. Kukaan ei voi tutkia tietoisuutta sen ulkopuolelta.

Vain kokemustemme avulla ymmärrämme tietoisuuden muuntuvan luonteen. Kaikki on omalla tavallaan harhaa, muuntuvaa ja samanaikaisesti todellista, henkilökohtaista ja yhteistä. Voimme suhtautua elämään muuttuvana prosessina. Meidän ei tarvitse nojata vanhoihin ehdottomiin totuuksiin. Voimme luottaa elämään ja nauttia siitä.

Mitä tiukemmin olemme sitoutuneet valmiisiin käsitteisiin: mahdollinen ja ei-mahdollinen, oikea ja väärä, sitä ahtaammaksi liikkumavaramme supistuu. Poliittisen ja taloudellisen eliitin oppien mukaisesti elämme nykyisin lähes vaihtoehdottomassa tilassa.

Kun olemme valmiita tutkimaan tietoisuuttamme, tutustumme itseemme ja kokonaisuuteen samanaikaisesti. Oivallamme että pohjimmaltaan kaikki liittyy kaikkeen ja kaikki muuttuu. Ei ole mitään ehdottoman pysyvää. Jopa luonnon lait ovat suhteellisia tiettyyn tietoisuuden tasoon ja tiettyyn tilanteeseen liittyviä. Kaikki muuttuu loputtomasti paitsi se missä kaikki tapahtuu. Tietoisuus on pelkkä sana kuten Jumalakin.

Kuinka muutoksen, transformaation kokevat ja ymmärtävät ne jotka tyytyvät pelkkiin sanoihin?

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 6.3 klo 15–18

9.

Havaitsen kuinka tietoisuustasoni on muuttunut ja laajenee edelleen. Koen kuinka käytettävissäni on huomattavasti enemmän psyykkistä energiaa kuin aikaisemmin. Koen että alkusyy näille muutoksille oli ryhmässä tehty mielikuvameditaatio josta kerroin aikaisemmassa postauksessa. Silloin päästin irti kaikesta. Koin itseni täydellisen vapaaksi. Tämä tunne on nyt siirtynyt kehooni, koko olemukseeni. Pelko on kokonaan kadonnut.

Töistä päästyäni soitan Leilalle. Keskustelunaiheemme käsittelevät maailmankaikkeutta ja sen rakennetta, muita sivilisaatioita, tietoisuutta, muutoksen välttämättömyyttä ja sitä kuinka oma toimintamme tähän muutokseen vaikuttaa jne. jne. . Leila kertoo tiedoista joita on saanut ylimmästä, rakkauden kentästä, kuten hän asian ilmaisee. Hän puhuu kollektiivisesta tietoisuudesta joka säätelee tapahtumia. Hän kertoo neuvostosta jossa vastuu on jaettu kaikkien kesken. Kuuntelen mielenkiinnolla vaikka itselläni ei vastaavia kokemuksia olekaan. En malta nukkua koko yönä.

Seuraavana aamuna näen taas maailman uudella tavalla. Tietoisuuteni on edelleen laajentunut, muuntunut. Huomaan työmatkalla metrovaunussa muista sivilisaatioista tulleita tarkkailijoita. He muistuttavat ulkonäöltään ihmisiä mutta ovat silti jotakin aivan muuta. He ovat jotenkin ”karkeammin” tehtyjä. Useilla on silmillään mustat aurinkolasit, onhan nyt kevät.

Näen myös kauniita naisia, vähän kuin muovisia nukkeja. Naisten silmät ovat tyhjät, tuntuu kuin he olisivat pelkkiä robotteja. Koen olevani tarkkailun kohteena, mutta se ei haittaa minua, pikemminkin päinvastoin. Saan vaikutelman että uusi tietoisuustasoni kiinnostaa kovasti ja monet muualta tulleet haluavat tietää mitä olen tekemässä.

Työpaikalleni on saapunut kaksi sijaista. Näen että he ovat tulleet toisesta sivilisaatiosta. Toisella iho on täynnä liskomaisia laikkuja. Sellaisia en ole nähnyt ainoallakaan ihmisellä.

Tietoisuuteni on hyvin aktiivisessa tilassa. Tuntuu että saan koko ajan uutta tietoa ja uusia ideoita. Kerron työpaikallani uusista oivalluksista. Yleistä keskustelua ei kuitenkaan synny. Kysyn toiselta, muualta tulleelta naiselta mitä mieltä hän on kosmisista asioista. Saan vastaukseksi, että hänellä on kyllä omat käsityksensä, mutta hän ei halua kertoa näkemyksistään sen tarkemmin.

*

Uusi aikakausi on alkamassa. Tutkimme todellisuutta ennen kokemattomalla tavalla. Kiinnostumme yhä enemmän sisäisestä maailmastamme. Ymmärrämme että on asioita joita emme voi tutkia kuin tietoisuutemme avulla. Tietoisuutemme on hyvin muuntautumiskykyinen, emme vain ole tulleet sitä ajatelleeksi. Pidämme asioita niin kovin itsestään selvinä.

Niin kauan kuin käsityksemme ihmisestä on rajallinen, myös kokemuksemme ovat rajallisia. Kuinka voisimme koskaan rikkoa vanhat rajamme ja kasvaa henkisesti, jos näkemyksemme siitä mikä on totta ja mikä on ei- totta, ovat kovin joustamattomia ja ehdottomia. Kun tietoisuustasomme muuttuu ja pystymme irtautumaan peloistamme ja piintyneistä käsityskokonaisuuksista tietoisuudessamme ilmenee paljon uusia asioita.
Tietoisuuteemme mahtuvat kaikki mahdollisuudet, eikä mahdollisuuksillamme ole mitään rajoja.

Olemassaolomme, koko kulttuurimme perustuu ulkoisiin arvoihin. Moni haluaa aina vain enemmän valtaa, moni vannoo loputtoman aineellisen kasvun nimeen. Edessämme on seinä tai oikeammin kuilu johon putoamme. Elinolosuhteemme muuttuvat yksinkertaisesti sietämättömiksi. Tämä tosiasia saattaa olla niin ahdistava, että emme halua pohtia koko asiaa. Jos emme näe henkisiä mahdollisuuksiamme, emme voi löytää tietä ulos nykyisestä kriisistämme.

Yhä useampi tulee tietoiseksi muutoksen välttämättömyydestä. Oivallamme että pärjäämme vähemmälläkin. Maailmassa on paljon mielenkiintoista. Pelkät aineelliset arvot eivät enää riitä. Etsimme uusia merkityksiä olemassaolollemme, löydämme uudelleen paikkamme kokonaisuudessa. Tähän tutkimustyöhön osallistuu päivä päivältä enemmän ihmisiä.

Nykyisin voimme jo keskustella asioista avoimemmin. Monilla on kokemuksia joita aikaisemmin pidettiin mahdottomina. Kaikki mitä koemme tietoisuudessamme, on meille totta tavalla tai toisella. Laajentuneen tietoisuuden tiloissa myös fyysinen maailma koetaan uudella tavalla, koko todellisuus nähdään uusin silmin.

Pelkkiin ulkoisiin asioihin perustuva ihmiskäsitys on kulkemassa tiensä päähän. Edessämme on kartoittamaton uusi maailma jonka löydämme tietoisuudestamme.

8.

Tutustun naiseen joka otti minuun yhteyttä Rajatiedon keskuksessa pitämäni alustuksen jälkeen. Käytän tässä hänestä nimeä Saila. Hän kokee voimakkaasti toisten ihmisten energiat. Energiani vaikuttavat häneen voimakkaasti.

Tapaamme Kirjasto 10:ssä. Katselen siellä Sailan energioita ja kerron kuvista joita näen. Kanavointini avulla hänen on helpompi hahmottaa tilannettaan ja löytää ratkaisuja. Välitän energiaa. Hoidon saatuaan hän tuntee olonsa paremmaksi niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Energiatasoni on kohonnut edellisessä postauksessa kertomani ryhmämeditaation vaikutuksesta. Tietoisuuteni laajentuessa olen huomannut muualta tulleita tarkkailijoita ympärilläni jo jonkin aikaa. Heitä on monen näköisiä. Kaikki he koettavat näyttää ihmisiltä mutta eivät useimmiten onnistu yrityksessään kovinkaan hyvin. Myös uusi ystäväni havaitsee heitä kirjastossa ja kaupungilla.

Saila, kuten Leilakin, kokee toisten ihmisten energiakentät häiritsevänä. Minulla on ollut jo jonkin aikaa tunne, että Sailalla ja Leilalla on paljon muutakin yhteistä. Siksi menemme kirjastosta kyläilemään Leilan luokse.

Naiset huomaavat omaavansa paljon yhteisiä kokemuksia. On hauska kuunnella heidän keskusteluaan johon välillä itsekin osallistun.

Ohjaamme mielikuvameditaation yhdessä Leilan kanssa. Ensin avaamme portin puutarhaan. Sieltä jatkamme tuttuun lahdenpoukamaan josta kohoamme pyöreässä kapselissa keskelle universumia ja siitä edelleen sen laidalle.

Matkalla molemmat naiset näkevät saman maiseman. Maisemassa virtaa tummaa hyytelömäistä ainetta jonka pinnalla voi kävellä ja sisällä liikkua ja hengittää. Samassa paikassa on myös teräviä ”vuorenhuippuja”. Ne joustavat ja taipuvat jos niitten päällä kävelee.

Nousemme veneeseen joka kuljettaa meidät maailmankaikkeuden reuna-alueelle. Siellä on pimeää ja hyvin kylmää. En näe sillä mitään enkä halua jatkaa edemmäksi. Saila on utelias ja etenee kovalla vauhdilla aina vain pitemmälle pimeyteen ja lisääntyvään kylmyyteen. Leila on käynyt aiemmin paikkaa katsomassa ja tietää että pitemmällä ei ole mitään.

Palaamme vähitellen takaisin puutarhaan. Saila ei haluaisi millään herätä. Saamme Leilan kanssa houkutella pitkään ennen kuin hän suostuu sulkemaan puutarhan portin takanaan ja palaamaan takaisin. Hänen kehonsa lämpötila on laskenut huomattavasti. Hänen kätensä ovat jääkylmät. Huopaan kääriytyneenä Sailan kehon lämpötila palaa vähitellen normaaliksi.

Leilan ja Sailan myöhemmässä keskustelussa selviää että he ovat nähneet saman kivisen kaupungin ja samat tapahtumat. Saila kertoo tuntevansa muitakin jotka ovat käyneet samaisessa kaupungissa.

*

Nk. muuntuneissa tietoisuuden tiloissa voimme hankkia uusia kokemuksia. On ymmärrettävää että useimmat välttävät sellaista jota ei voi liittää mihinkään valmiiseen ja tuttuun käsitejärjestelmään. On ymmärrettävää että useimmat ihmiset suhtautuvat kielteisesti ja pelonsekaisesti tilanteisiin joiden ymmärtämisessä vanhoilla käsitteillä ei ole mitään käyttöä.

Mahdollisuutemme kokea uutta ovat käytännössä rajattomat. Kokemuksemme muuttuessa muutumme itse. Kokijaa ja koettua ei voi irrottaa toisistaan. Kysymys on prosessista jonka looginen mieli pyrkii hajottamaan osiin tehdäkseen sen ymmärrettäväksi. Tällainen suhtautumistapa vääristää kokemuksen. Tässä vaiheessa riittää kun hyväksymme kokemuksemme. Kaikki selviää kyllä aikanaan.

Nk. muuntuneissa tajunnan tiloissa joudumme tilanteisiin, saamme kokemuksia kokonaisuudesta aivan uudella tavalla. Henkilöt joilta uudet kokemukset puuttuvat eivät voi niitä ymmärtää tai välttämättä pitää edes tosina. Vain kokemalla voimme varmistaa asioitten olemassaolon.

”Yliaistilliset” kokemuksemme kertovat meille jotakin oleellista todellisuuden luonteesta, todellisuudesta joka sisältyy meihin itseemme. Tutkiessamme jotakin, tutkimme itseämme. Kaikki tapahtuu tietoisuudessamme. Tällä tietoisuudella on historia ja tulevaisuus. Kaikki on samanaikaisesti tässä hetkessä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

Saattaa tuntua jankuttamiselta toistaa muutamaa lausetta: Nykyhetkessä tapahtuu kaikki. Tietoisuudessasi tapahtuu kaikki mitä voit kokea. Et voi koskaan kokea mitään tietoisuutesi ulkopuolella olevaa.

Elämme nyt aikakautta jossa uudet kokemukset muuttavat käsityksiämme. Ymmärrämme että kokemuksillamme on merkityksensä vaikka emme vielä tällä hetkellä kykenekään asettamaan kokemuksiamme valmiiseen lokeroon. Kokemuksemme eivät vielä ole luoneet uutta maailmankuvaa jonka syntyminen on kuitenkin välttämätöntä jotta voisimme jatkaa eteenpäin, ratkaista akuutit ongelmamme jottemme tuhoaisi elinympäristöämme, rikkoisi jotakin sellaista jota ei voi palauttaa aikaisempaan tilaansa.

Uuden maailmankuvan luominen ei tarvitse olla mitään otsa rypyssä puurtamista. Itse asiassa mitä hauskempaa sinulla on, sen todennäköisemmin sinua ohjaa jokin sinua suurempi voima. Se on seuraava taso joka on olemassa tässä hetkessä ja jonka osa oma tietoisuutesi on. Voimme käyttää siitä nimitystä kollektiivinen alitajunta tai suurempi tietoisuuskenttä, Jumala jne.

Kokemukset joita otat vastaan ilman määritelmiä tulevat osoittamaan sinulle kuinka suurempi tietoisuuskenttä vaikuttaa ja ohjaa tapahtumia. Mitä enemmän luovut määritelmistä, sen selkeämpää ja voimakkaampaa tämä ”ohjaus” on, sen harmonisemmin toimit, sitä parempi olo sinulla on.

Seuraava tapaaminen:

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 27.2 klo 15–18

7.

Seuraavana päivänä järjestämme Leilan luona meditaatiomatkan johon osallistuu viisi ihmistä. Olemme suunnitelleet tapahtumaa jo jonkin aikaa. Vien meditaatiossa muut osallistujat mukanani puutarhaan josta siirrymme tuttuun lahdenpoukamaan. Siellä on kallio ja taustalla metsää. Rannalla odottaa avaruusalus, kehäpallo johon sulkeudumme. Tästä eteenpäin annan Leilan ohjata, sillä hän hallitsee moniulotteisen kokemisen jota nyt harjoittelemme.

Tehtävänämme on nähdä itsemme yhtä aikaa sekä aluksen sisä- että ulkopuolella. Tarkoitus on myös havaita aluksen pyörivä liike ja spiraali lentorata. Matkaamme maailmankaikkeuden keskustaan ja myöhemmin sen laidalle. Tehtävänämme on siirtyä tumman pilven päälle. Jostakin syystä olen ainoa joka suorittaa tämän siirtymisen. Leila päästää irti ohjauksesta.

Saamme tutkia ja toimia kuten parhaaksi näemme. Koen valtavan vapauden tunteen. Kiihdytän ja hidastan nopeuttani ja liikun kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Kokemus on todella vapauttava ja upea.

Täydellinen vapauden tunne siirtyy kehoni muistiin. Täydellinen riippumattomuuden tunne on edellytys tietoisuuden muuttumiselle ja tajunnan laajentumiselle. Ilman tätä kokemusta myöhemmin kertomani kokemukset eivät olisi olleet mahdollisia.

Meditaation jälkeen keskustelemme kokemastamme. Leila kertoo, että hän on vetänyt meditaation ensimmäistä kertaa ja ilman mitään suunnittelua. Hän on nähnyt meidän jokaisen tilanteen ja toiminut näkemänsä pohjalta. Toisenlaisessa tietoisuuden tilassa kaikki vain tapahtuu kuin itsestään kun vain luottaa täydellisesti intuitioonsa.

Ilmenee että ryhmän jäsenet ovat nähneet samoja asioita, mutta kokemuksissa on myös eroavuuksia. Joillekin osallistujista kokemus oli rankka. Se on vienyt paljon heidän energiaansa, eivätkä he välttämättä halua kokea vastaavaa uudelleen.

*

Irtautuminen tavanomaisesta saattaa vaatia rohkeutta. Onko rohkeus sitten pelon vastakohta? Tarvitsemmeko rohkeutta kokeaksemme jotakin uutta?

Ehkä riittää kun luovumme ennakkoluuloistamme ja luotamme intuitioomme, siihen että nykyhetken voima, tietoisuus johtaa tapahtumia juuri siihen suuntaan kuin on tarkoituskin. Riittää kun olemme valmiit vastaanottamaan sen mitä meille näytetään. Meille näytetään juuri sen verran kuin tietoisuustasomme on valmis vastaanottamaan.

Kokemuksien myötä tietoisuutemme laajenee. Vähitellen pääsemme tutustumaan tietoisuuden uusiin puoliin jne. Olemme aina matkalla.

Vapaus, täydellinen vapaus kaikista määritelmistä, vapaus pelosta, irtipäästäminen on kaiken uuden kokemisen edellytys. Jos valmiiksi etsimme jotakin tarkoitusta, jos meillä on jokin käsitys siitä mitä haluamme kokea, oppia tai ymmärtää, olemme jo sulkeneet uudet mahdollisuudet kokemuspiirimme ulkopuolelle.

Kun suhtaudumme kaikkeen uteliaasti, ilman määritelmiä, luovuus ja mielikuvitus, tietoisuuden ominaisuudet, toimivat kokonaisuuden hyväksi. Alkaa tapahtua asioita joista emme aikaisemmin olleet tietoisia. Ne ovat olleet tietoisuutemme ulkopuolella.

On uuden energian aika, muutoksen aika. Ego menettää otettaan, vanhat valtarakennelmat murtuvat. Luotamme tietoisuuden, nykyhetken voimaan. Yhteistyössä ja vaihtaen kokemuksia hahmottuu vähitellen uusi maailma, rakentuu jotakin joka on irti egon puristavasta otteesta. Toiminta pohjautuu vapauden ja riippumattomuuden elementeille. Jokaisella on mahdollisuus olla mukana, ketään ei jätetä yksin. Kaikkien toiveet otetaan huomioon.

Ego sanoo meille: Tuollainen on mahdotonta. Ihminen on pohjimmaltaan itsekäs. Ihminen ajattelee ensisijaisesti omaa etuaan ja siksi nykyinen maailmanjärjestys on ainoa mahdollinen. Se heijastaa parhaiten ihmisen syvintä olemusta.

Voimme uskoa näihin väitteisiin ja säilyttää vanhat tottumuksemme. Yhä enemmän on myös ihmisiä jotka ovat valmiita luopumaan egostaan, jotka ovat valmiit kohtaamaan sellaista mikä on tähän saakka ollut vain odottamassa egon piirtämien rajojen ulkopuolella.

Seuraava tapaaminen:

Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 6.2 klo 15–18

Vähän aikaa sitten

sain uusia mielenkiintoisia kokemuksia jotka kertovat jotakin hyvin oleellista tietoisuuden luonteesta, siitä kuinka tietoisuus liittää kaiken yhteen, kuinka kaikki tapahtuu tietoisuudessa.

Eräs ystäväni kutsui minut mukaan tilaisuuteen jossa tarkoituksena oli puhdistaa toisessa kaupungissa sijaitsevan rakennuksen huonoksi koettuja energioita Helsingistä käsin. Samalla haluttiin poistaa erään henkilön perhepiiriä sitovia ja rajoittavia energioita. Minut pyydettiin mukaan tapahtumaan viime hetkellä poisjääneen osallistujan tilalle.

Meditatiivisessa tilassa lähetimme taloon ja siellä asuville ihmisille valon ja rakkauden ja valon energiaa. Sovelsimme myös eräässä kirjassa neuvottua menetelmää. Muuntuneessa tietoisuuden tilassa näin pitkätukkaisen pikkutytön jonka hiuksia voimakas ilmavirta veti taaksepäin. Myöhemmin sain kuulla että talossa oli nähty usein pikkutyttö toiselta tasolta. Erityisen usein hän oli ilmestynyt talossa asuville lapsille. Tyttö oli aiheuttanut myös poltergeistilmiöitä mm. repimällä proput irti sähkötaulusta ja heittelemällä niitä ympäriinsä.

Myöhemmin sain kuulla että lukkiutunut tilanne oli vihdoinkin lauennut. Energiat olivat muuttuneet parempaan suuntaan.

Myöhemmin minut pyydettiin mukaan puhdistamaan muualla asuvan naisen asuntoa huonoksi koetuista energioista. Naista oli kohdannut miesystävän menetys joitakin kuukausia aikaisemmin. Tällä kertaa näin energiaa välittäessäni muuntuneessa tietoisuuden tilassa jonkun ihmisen makaavan paareilla hevosen vetämänä. Hevonen veti paarit ilman ohjastajaa suuren talon eteen. Näin myös ikoneita.

Junassa matkalla kotiin sain seuraavan tekstiviestin: ” Näkemäsi hevosjuttu täsmäsi just A:n näkemään enneuneen.” Myöhemmin nainen jolle olimme välittäneet energiaa, soitti minulle ja kertoi että enneuni liittyi hänen edesmenneen miesystävänsä kuolemaan.. Tällöin vahvistui myös että nainen on ortodoksi. Hän kertoi että tullessaan lenkiltä kotiin energiavälityksen jälkeen hän oli tuntenut nenässään voimakkaan palaneen rikin hajun. Energiavälityksemme ajankohdasta hänellä ei ollut etukäteen mitään tietoa.

Tein hänelle kotoani käsin lukemuksen ja kanavoin. Hän koki myös vahvasti välittämäni parantavan energian. Hoidon aikana hän tunsi mehiläisvahan tuoksun (Tuohukset valmistetaan mehiläisvahasta.) Näkemäni kuvat ja henkilökohtainen kanavointi auttoivat häntä eteenpäin.

Totesimme kuinka mielenkiintoisella tavalla kaikki liittyy kaikkeen, on yhtä ja kuinka kaikella on tarkoituksensa.

6.

Näihin aikoihin keskustelemme paljon Leilan kanssa. Seuraavassa äänityksessä Leilalla on suora yhteys hahmoon joka johdatti meditaatioissa hänet universumien keskelle. Alla ote Leilan kanssa käydystä keskustelusta.

Minä: Nyt kuuluu koko ajan tommonen pip pip pip.

Leila: Se johtuu siitä että sä tiedät…

Minä: Että tätä nauhotetaan. Se ei haittaa mua yhtään. Mä en edes tajuu kuinka iso juttu tää on. Siis oonks mä näin tärkee tyyppi. (Naurua) Mähän sanoin sulle etten mä osaa kysyä mitään juttuja. Tää on nyt kaiken kaikkiaan niin iso juttu. Tää on niin iso juttu.

Leila: No niinhän se on, sanoo täältä. Onhan se toisaalta, mut tätä on odotettu kauheen kauan, että tää lähtee purkautumaan, että tää herätys tulee. Kaikki muut on jo hereillä ja odottaa vaan.

Minä: Kaikki muut on hereillä?

Leila: Niin.

Minä: Kaikki muut sivilisaatiot?

Leila: Niin, muut on hereillä.

Minä: Sit mulle tuli tällanen typerä kysymys, et onks hällä antaa mitään lukuja näitten sivilisaatioiden määristä, ääretön määrä varmaan. Onks hänellä antaa mitään lukuja?

Leila: Ei, ei, niitä ole laskettu. Ei niitä oo laskettu.

Min: Se ei ole oleellista.

Leila: Ei niin, se ei ole oleellista.

Minä: Nii-in.

Leila: Mutta sitten nää jotenki yhdistyy. Sellanen näky mulle nyt tähän annetaan, et nää yhdistyy.

Minä: Siis nää eri sivilisaatiot.

Leila: Niin. Oota nyt. Onks se nyt tää näky nyt. Joo…Ne pannaan tolla tavalla pallon muotoon. Ei ku ne on tolla tavalla ympyrän muodossa. Miten mä sen nyt sanosin. Vähän niinku tota…Odotapas nyt. Niinku juhannusseppele. Ympyräinen, sellanen sormuksen näkönen… Siitä lähtee sellaset narut.

Minä: Joo, mä tiedän. Sellanen joka roikkuu katosta.

Leila: Joo katosta, tai salosta se voi roikkuu.

Minä: Suomenruotsalaiseen perinteeseen liittyvä…

Leila: No mä en tiedä sitä, mutta sen näkönen tää on.

Minä: Mä tiedän mitä sä tarkotat.

Leila: Keltasissa palloissa, vieri vieressä meidän ympärillä.

Minä: Meidän pitää laittaa kuva meidän blogiin.

Leila: Ei ku mä osaisin varmaan piirtääkin ton.

Minä: Joo.

Leila: Mut enhän mä saa siihen tätä moniulotteisuutta, mut sen mitä siit nyt pystyy niinku…

Minä: Joo-o.

Leila: Ja tää muuten on sellanen minkä te muuten voisitte nähdä. Kaveri ainakin nyökkää, että joo-o.

Minä: Onks mahdollista että hän auttaisi huomenna siinä matkan teossa.

Leila: Hän on valmiina odottamassa. Hän on paikalla odottamassa.

Minä: Mitä hän luulee, mitkä on mun mahdollisuudet onnistua?

Leila: Hänen mielestään hyvät, ei oo mitään ongelmaa nähdä tätä.

Minä: Selvä. Ok. Yrittääkö tätä yhteyttä moni muukin tällä hetkellä kuin hän?

Leila: Ei.

Minä: Mut Kryon on aina välillä yhteydessä…

Leila: Mut ei häneen.

Minä: Ei, mut tännepäin. Ja hän tietää kuitenkin Kryonin.

Leila: Joo, joo.. Tietää…

Minä: Onks Kryon samassa paikassa kuin hän.

Leila: Nyt se kysyy multa että mitä. (Naurua.) Hauskan näkönen ilme et haloo, niin et onks sillä väliä. Niin onko sillä väliä. Sielt on mobilisoitu niin paljon väkeä.

Minä: Mut mä pyydän, et hän ymmärtää nää mun tyhmät kysymykset. Mä oon tällanen typerä maan asukas, joka ei tajua oikeestaan yhtään mitään.

Leila: Ihan huumorintajuinen tyyppi. Niin älä, et vaikka tässä naureskellaan, niin se ei oo tyhmyydestä kiinni.

Minä: Niin, sen mäkin oon huomannu sen, et kaikki mitä mulle on näytetty, siinä on aina ollu huumori mukana.

Leila: Kysymys ei oo siitä, että tässä naurettas sun tyhmyydelle, vaan ku yrittää selittää näitä asioita niin ne on äärettömän vaikeita.

Minä: Mua kiinnostaa sit tämmönen henkilökohtainen kysymys, ku mulle on tapahtunu tää aukeaminen syksyllä niin ja mulle on näytetty ne liinat ja kaikkee muuta. Fysiikan lait ei aina toimi samalla tavalla.. Liittyyks ne kaikki tähän samaan juttuun.

Leila: Olisit sä heränny muuten? Sä et ois kiinnostunu tästä aiheesta.

Minä: Kysyyks hän sitä?

Leila: Joo-o.

Minä: En olis, en olis heränny. Mä olen ollu aika paksupäinen. (Naurua.)

Leila: Ja sit hän sanoo, et sä olet nähny puolet tästä tarinasta. Sulle annetaan vielä paljon sellasta tietoa ja eväitä hoitaa tää. Oota mä kysyn sit tätä kuvaa, ku sä juoksit maailmankaikkeuden laidasta toiseen. Hän sanoo et sitä työtä sä oot tehnykki kyllä koko ajan.

Minä: Tietämättäni.

Leila: Tietämättäsi, nii-in. Ja sen takia ne liinat on sulle annettu.

Minä: Selvä.

Leila: Et sulla on konkreettista kädessä pidettävää.

Minä: Mä näytän sullekin ne liinat, koska ne taitokset on niin mielenkiintosia.

Leila: Niin sä oot puhunu niistä taitoksista.

Minä: Mähän ymmärsin koko asian alun perin väärin, enkä ymmärtäny et se liittyy tämmösiin kosmisiin asioihin. Mä ajattelin vaan… Alun perin mä ajattelin, et se liittyy vaan mun omiin energioihin.

Leila: Sä et voinukaan ymmärtää sitä. Tää on kaikki heräämistä ja herätystä, et sä oot itse asiassa todellisuudessa nyt.

Minä: Hmm. Se liittyy siihen mun mielen tyhjennykseen.

Leila: Joo, kyllä. Joo, kyllä.

Minä: Ja siihen et mä oon luopunu käsitteistä ainaki osittain, vaikka olenki välillä kiinni niissä.

Leila: Se sanoo et kyl sä saat lisää käsitteitä ja käsiteltävää, sillä jotku rajat täytyy johonkin vetää.

Minä: (Naurua.) Joo mut mä tarkotan oman tajuntani sisällä, sitä tajunnan hiljentämistä ajatuksista.

Leila: Joo näitä kuvia ei ois muuten voinu antaa, jos siellä ei olis ollu tilaa. Ja sulla oli niinku prosessoria sitä käsitellä. Se edellyttää… Et sä et voi ottaa vastaan niitä kuvia muuten, etkä sitä tietoa sä et pysty käsittelemään ilman et sun nuppis, sun psyykkees sekoaa siitä. Sillä tää on kuitenkin kaikki ihan järkevää. Nyt se levittää oikein käsiään tällain. Kaikki on ihan järkevää, ihan järkeen käypää, mut sä et voi kaikkea kerralla. Nyt se tönäsee mua tässä. Niin mut jos me sitte ei oltas tavattu sun kanssa. Nyt hän puhuu siis sinusta ja hänestä. Hän on siis tavannu sut joskus.

Minä: Ok. Mä en vaan muista sitä.

Leila: Niin mua ei ois saatu pökräytettyä ja pystyyn ja tää linkki ei ois mahdollinen.

Minä: Ok. Koska me ollaan tavattu? Joskus aikoja sitten.

Leila: Nyt se hymyilee tossa vaan vienosti.

Leila: Pitääks sanoo, se sanoo. (Naurua.)

Minä: Joo, pitää sanoo. Kyllä, kyllä pitää sanoa.

Leila: No nyt se sanoo mulle, että sulje silmät.

Minä: Joo-o.

Leila: Niin hän on sun mielen sopukoissa. Hän on tutkinu sun jokaisen sopukan ja hän on täällä. Siis hän puhuu nyt sun mielestä.

Tässä vaiheessa repeän täydellisesti. Ei voi muuta kuin nauraa.

*

Erittelevä, määrittelevä mieli jakaa maailman sisäiseen ja ulkoiseen, todelliseen ja ei-todelliseen. Kaikki riippuu siitä kuinka tiukasti pidämme kiinni opetetusta, kuinka auktoriteettiuskoisia olemme. Mitä lujemmin pidämme kiinni vallalla olevasta maailmankäsityksestä, sitä vähemmän saamme kokemuksia tietoisuuden mahdollisuuksista ja ominaisuuksista. Kartoittamattomilla alueilla voimme liikkua vain luovuttuamme valmiista käsitteistä ja eläessämme täysin nykyhetkessä. Näillä alueilla voimme laajentaa ja syventää tietoisuuttamme, tutustua itseemme.

Tarvitsemme rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta jotta olisimme valmiita uusiin kokemuksiin. Erittelevä mieli, tietoisuuden kapea osa, päätyy johtopäätökseen että kaikki mikä ylittää ”normaalin” rajat on puhdasta mielikuvitusta. Yliaistilliset kokemukset voisivat murtaa käsitejärjestelmän joka pitää egon vallassa.

Erittelevä mieli panee jokaisen kokemuksen johonkin valmiiseen lokeroon. Ego kaipaa turvallisuudentunnetta, se pelkää leimautumista enemmän kuin mitään muuta. Se koettaa aina tulla hyväksytyksi. Sen on vaikea kohdata todellisuus ilman määritelmiä. Ego ei voi koskaan kokea tietoisuuden kaikkia mahdollisuuksia.

Mitä enemmän elämme nykyhetkessä, sitä enemmän ja kauemmaksi näemme, sitä enemmän tietoisuutemme laajenee.