Henkilökohtaisista asioista kirjoittaminen on ollut minulle vaikeaa. Siksi kirjoitin pitkään teoreettisia juttuja. En tarkoita, etten olisi kokenut kuten kirjoitin. Tarkkaavainen lukija havaitsee, että minulle on ollut tärkeää antaa mahdollisimman täydellinen kuva itsestäni. Saa vaikutelman kuin menisin tekstini taakse piiloon. Egoni pyrkii täydellisyyteen, egoni ei hyväksy erehdyksiä, epätäydellisyyttä. Olen aina halunnut kokea asiat henkilökohtaisesti. Tai en aina, mutta maailmankuvani romahtamisesta lähtien. Usko, käsitykset ja määritelmät ilman kokemusta jäävät ilmaan roikkumaan. Ennemmin tai myöhemmin usko ja todellisuus törmäävät toisiinsa. Se on ollut minunkin läksyni. Kun törmäys on tarpeeksi voimakas, saatan oppia jotakin. Olen tarvinnut monta kolausta, monta potkua persuksiini. Nykyisin koen kokemani kriisit tärkeänä osana kehitysprosessiani ja osaan siksi olla niistä kiitollinen. Egoni on rakentanut erilaisia järjestelmiä. Se on määritellyt rajat joitten sisällä se haluaa mi...
Kommentit
ITSEN OIVALTAMINEN
Itsen oivaltaminen on ihmiselämän suurimpia haasteita ja ihmisyyden korkeimpia tavoitteita. Itsen oivaltaminen on henkilökohtainen syvä kokemus. Se on mielen sidonnaisuudesta vapautuminen ja ihmisen perusolemuksen oivaltaminen. Ihmisen perusolemus on tietoisuus ja henkinen rakkaus.
Oivaltaminen johtaa psykologiseen vapautumiseen ja eheyden kokemukseen. Mieleen samastuminen päättyy ja ihminen oivaltaa olevansa jotain muuta, kun mieli ja keho. Kokemuksen myötä ihmisen ydinminuus paljastuu ja tulee tietoiseksi. Ihminen löytää todellisen itsensä. Tie itsen oivaltamiseen on aina henkilökohtainen, tietoisuuden ja irtipäästämisen tie.
Itsen oivaltaminen ei ole staattinen tapahtuma. Se on dynaaminen uusiutuva kokemus. Se ei ole henkisen kasvun loppu, vaan uuden alku. Oivaltaneen mieli on uusiutunut. Sitä voi kuvata sanoin tietoisuus, ymmärrys, eheys, samastumattomuus ja rakkaus.
Kokemus avaa myös sisäisen tiedon. Sanonta "kaikki tieto on jo minussa" käy toteen. Itsen oivaltanut on itse portti henkisen tiedon lähteelle. Siksi hän harvoin toistaa ja referoi muiden ajatuksia tai kirjoituksia. Oivaltaneen ajatukset ovat tuoreita ja vapaita.
Itsen oivaltaneen ajatukset ovat usein myös hämmennystä herättäviä. Ristiriita on hedelmällinen maaperä oivallukselle. Oivaltaneen ajatuksia voi olla vaikea ymmärtää pelkästää mielen logiikalla, koska ne liikkuvat tasolla, jonne mieli ei yllä.
Itsen oivaltaneen ajatukset ovat usein "lainsuojattomia" vailla perinteistä arvoperustaa ja yleistä hyväksyntään. Oivaltanut on harvoin kiinnostunut yhteiskunnallisesta arvostuksesta ja hyväksynnästä.
Perinteiset filosofiset järjestelmät ovat usein muuttuneet vuosien saatossa ajattelua rajoittaviksi ja sitoviksi. Niistä on kadonnut oivallusvoima ja kyky herättää ihmisessä sisäinen uudistumisen kipinä. Ne saattavat olla hyvinkin johdonmukaisia ja täydellisiä. Itsen oivaltaminen ei kuitenkaan vaadi tuekseen täysin perusteltua ja ristiriidatonta järjestelmää, vaan tilaa ajatella ja oivaltaa.
Vain itsenäisesti ajatteleva ihminen voi oivaltaa itsensä syvästi. Itsen oivaltaminen on elävä kokemus, joka ei ole toisten ajatusten ja oivallusten toistamista.
- Jaakko Muhonen / Selfcon -