lauantai 3. tammikuuta 2009

Muuttumisesta


Me puhumme mielellämme muutoksesta, muuttumisesta. Me ajattelemme että sitten kun olemme, muuttuneet kaikki on paremmin. Me toivomme jotakin sellaista mitä emme ole kokeneet. Me haaveilemme. Haavekuvissamme kaikki on hyvin. Siellä ei ole ristiriitoja.

Mikä on todellisuuden ja haavekuvien välinen yhteys? Kun mieli ei ole hiljaa, se kantaa mukanaan koko historiaansa. Menneisyys ja nykyisyys sekoittuvat toisiinsa. Kun mieli hiljenee, kaikki kokemamme on edelleen meissä. Me olemme erilaisia. Samanaikaisesti olemme myös yhtä kaiken kanssa. Kaikki ristiriidat ovat mielemme luomia.

On mahdollista, että kaikki haaveet, kaikki toiveet joilla on mahdollisuus toteutua, toteutuvat. Kaikkihan on sinussa. Voit uskoa tai olla uskomatta, mutta maailmankaikkeudessa asiat liittyvät toisiinsa kaikin mahdollisin tavoin. Jos mielesi on hiljaa, sinun ei enää tarvitse yrittää mitään. Sinussa olevat energiat, toiveesi ja pyrkimyksesi ovat valmiina toimimaan jos annat niille mahdollisuuden. Ainoa este tälle prosessille on oman mielesi käsitykset todellisuudesta ja sen luonteesta. Nämä käsitykset ja tietty valmis toimintamalli jota yrität toteuttaa, ovat jotakin muuta kuin toimiva kokonaisuus jonka osa olet.

Maailmankaikkeudessa kaikki tapahtuu luonnollisesti tavallaan kuin itsestään. Maailma toimii toisin kuin mielesi. Usein ihmiset kuvittelevat tekevänsä hyvää, mutta aiheuttavatkin ristiriitoja ja kärsimystä. Me emme pysty aina ottamaan huomioon kaikkien tekojemme seurauksia. Me emme koskaan pysty pelkän logiikan avulla saavuttamaan päämääriä jotka ovat ristiriidassa kokonaisuuden kanssa. Siksi meidän kannattaa luopua uskomuksistamme ja käsityksistämme ja luottaa maailmankaikkeuden omaan luovaan energiaan, kokonaisuuteen.

Henkisyydestä 2.


Usein sanotaan, että henkinen ihminen on tasapainossa itsenä ja ympäristönsä kanssa. Hän on rakastava ja myötätuntoinen. Hän osaa ottaa toiset huomioon ja asettaa yhteisen edun oman etunsa yläpuolelle. Hänessä asuu hiljaisuus ja rauha. Hänen värähtelytasonsa on korkea ja hänen pelkkä läsnäolonsa kohottaa muittenkin värähtelytasoa jne… Kun näitä ihmisiä on tarpeeksi, tapahtuu suuri muutos. Ristiriidat ja inhimillinen kärsimys vähenevät ja lopulta katoavat kokonaan.

Mitä tuo yllä oleva oikeastaan tarkoittaa? Henkinen ihminen ei todennäköisesti kärsi lainkaan stressistä tai ahdistuksesta. Hän elää täysin ekologisesti. Hän ilmaisee rakkauttaan ja myötätuntoaan monin eri tavoin. Määrittelyä voi todellakin jatkaa loputtomiin ja silti oleellinen jää tavoittamatta. Tavoittamatta jää itse kokemus joka sisältää kaiken. Siinä ei ole erikseen havaittavaa ja havaittua. Siinä kaikki on yhtä. Mitä tämä yhtä oleminen tarkoittaa? Voiko siitä sanoa jotakin sellaista, mitä ei ole jo jossain sanottu? Mahdollisesti, mutta mikään määritelmä ei tuo sinua yhtään lähemmäksi itse kokemusta, oivaltamista.

Usein ihmiset toivovat, että joku kertoisi heille kuinka tulee toimia, kuinka valaistua. Jo itse valaistumisen käsite voi johtaa harhaan. Siihen liittyy niin valtava määrä erilaisia määritelmiä, niin valtava määrä pyrkimistä ja yrittämistä. Todellinen muutos ei tapahdu yrittämällä, se tapahtuu oivaltamalla.

Me olemme kuitenkin kaikki erilaisia. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Jokaisella on omat kokemuksensa. Mieli on kiinni näissä kokemuksissa. Se tekee johtopäätöksiä, erittelee, on looginen. Mieli on jatkuvassa liikkeessä ja rauhattomuuden tilassa. Kysymys on tämän rauhattomuuden loppumisesta ja ennen kaikkea siitä mitä tapahtuu mielen hiljaisuudessa.

Kuinka suuren arvon annamme aikaisemmin kokemallemme, kuinka helposti toimimme samalla tavalla kuin aina ennekin. Muutos ei ole mahdollinen ennen kuin oivallamme, ettei mikään entinen tapa toimia tai ajatella voi synnyttää todellista muutosta.