80-luvun alkupuolella harrastin vuosien ajan meditaatiota eri muodoissaan. Havaitsin yhteneväisyyksiä buddhalaisuuden ja shamanismin välillä. Tuolloin irtauduin myös ruumiistani Carlos Castanedan opettamien menetelmien avulla. Kokemus oli ainutlaatuinen, suorastaan ylimaallinen, eikä sitä kannata edes yrittää sanoin kuvailla. Halusin lopettaa sisäisen dialogin. Pystyin olemaan joitakin hetkiä ilman käsitteellistä ajattelua, mutta pian painostava tuonne esti sisäisen hiljaisuuden jatkumisen. Kuten aikaisemmin ja myöhemmin niin monessa muussakin asiassa suorituskeskeisyydestä oli pelkää haittaa. * Joskus 90-luvun alussa mennessäni aamulla vessaan, vatsassani ja koko olemuksessani oli tunne, jota en kykene tarkemmin määrittelemään. Kuulin oven takaa voimakkaan kumahduksen. Pesukoneen kylkeen oli lentänyt jokin esine kovalla voimalla. Avasin oven ja huomasin hammasharjan lattialla pesukoneen edessä. Ymmärsin, että hammasharjan paiskautumisella ja omalla energiallani oli keskinäinen yhteys.