Meille opetetaan, että meillä on vapaa tahto. Meillä on tunne, että voimme valita erilaisten vaihtoehtojen väliltä. Tunne ei kuitenkaan ole sama asia kuin itse tapahtuma. Mitä vapaalla tahdolla oikeastaan tarkoitetaan? Usein kysymys liitetään valintaan hyvän ja pahan välillä. Tiedänkö aina etukäteen mikä on hyvää ja mikä pahaa. Luotanko toisten tekemiin määritelmiin ja koetan toimia niitten mukaisesti vai teenkö valintani muunlaisin perustein?
Valinta tapahtuu aina eri vaihtoehtojen välillä. Jos meillä on kaksi tai useampia vaihtoehtoja, valitsemme niistä kuitenkin aina vain yhden, mielestämme parhaan vaihtoehdon. Voimme tehdä valinnan monenlaisin perustein. Kaikki eivät tee samaa valintaa samassa tilanteessa. Teemme valintamme tietojemme ja kokemuksiemme perusteella, usein sen perusteella mitä meille on opetettu. Harva tekee valintansa pelkästään arpomalla.
En tunne ketään joka voisi väittää että kaikki hänen tekemänsä valinnat olisivat olleet oikeita. En tunne ketään jonka kaikki valinnat olisivat toteutuneet. Vain sellainen voi toteutua mikä on mahdollista toteutua. Kullakin hetkellä voi toteutua vain yksi mahdollisuus, se mitä sanomme nykyhetkeksi. Maailmankaikkeudessa ei voi olla sattumaa, siksi ei voi olla vapaata valintaakaan. Teemme valintamme vain sellaisten vaihtoehtojen välillä jotka mielestämme ovat edes jossakin määrin mahdollisia toteutua. Jos olemme valinneet ”oikein” ja valintamme seuraukset tyydyttävät meitä myöhemminkin, olemme tyytyväisiä valintaamme.
Maailma on hyvin monimutkainen paikka. Jos jokainen voisi toteuttaa vapaata tahtoaan ilman ehtoja, seurauksena olisi täysi kaaos. Kaikki mitä tapahtuu, on välttämätöntä. Me emme elä tyhjiössä. Me emme ole irrallisia kokonaisuudesta, siksi meillä ei ole vapaata tahtoakaan. Kun luovumme kaikista käsitteistä, näemme maailman sellaisena kuin se on.
Jos pelkäät tekeväsi vääriä valintoja, kuinka koskaan voisit päästä eroon peloistasi? Pelkäisit aina valitsevasi väärin. Ihminen joka pelkää, ei voi elää täyttä elämää. Ihminen joka pelkää, on riippuvainen toisten tekemistä valinnoista. Hän turvautuu johonkin itsensä ulkopuolella olevaan mieluummin kuin kuuntelee omaa sydäntään.
Me emme ole irrallisia kokonaisuudesta vaikka niin kuvittelisimmekin. Jos kykenemme toimimaan kokonaisuuden eduksi, olemassaolon eduksi, valintamme osuvat aina oikeaan. Kokonaisuus toimii silloin kauttamme, Kaikkeus ohjaa toimintaamme. Sitä voi kutsua myös puhtaaksi rakkaudeksi ja myötätunnoksi. Rakkaus, hyvyys, oikeus, kauneus, oikeudenmukaisuus jne. toteutuvat kun kaikki valintamme tapahtuvat sydämellä. Kyse ei ole vapaasta valinnasta. Sydän valitsee, Kaikkeus päättää, rakkaus hallitsee. Voit uskoa vapaaseen valintaan tai omaan sydämeesi ja valinnan teet aina kokemuksesi pohjalta, et sattumalta.
