Olin hetken umpikujassa, enkä tiennyt kuinka jatkaa. Ratkaisu tuli nopeasti ja yllättäen kuten usein käy. JL pelasti tilanteen kommentoimalla ja tekemällä konkreettisia kysymyksiä. Vuorovaikutus on upea asia! Kunpa muutkin esittäisivät kysymyksiään. Olisi mukava tutkia asioita yhdessä.

JL kirjoitti ja kysyi:

”Mielestäni kommunikaatiossa on aina kyse vain “erään ihmisen” perspektiivistä. Sanoit ottavasi “tietoisen riskin”, koska ihmisten epäusko on mahdollista. Itse en epäile yhtään, ettetkö kokisi kuten kerroit tai ettetkö vähintäänkin haluaisi yrittää kertoa sillä jotakin.”

Riski on mielestäni todellinen, mutta sitä ei voi välttää. Osa lukijoista lopettaa lukemisen kohdatessaan omaan kokemuspiiriinsä, omaan maailmaansa kuulumattomia asioita. Heille tietyt tapahtumat ovat yliluonnollisia, huuhaata jne. Tämä on täysin ymmärrettävää. Jokainen elää omassa todellisuudessaan. Meidät on opetettu luokittelemaan. Me panemme vieraaksi kokemamme asiat laatikkoon ja nimilapun päälle. Emme koskaan halua avata tuota laatikkoa.

Havaitsija ja havaittu ovat saman tapahtuman eri puolia. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Ne vaikuttavat toisiinsa. Jokaisella elävällä on oma todellisuutensa. Eri todellisuudet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kakki liittyy kaikkeen. .

Minulle ei ole olemassa erillistä henkimaailmaa. On vain jokin johon olen yhteydessä. Siitä syntyy kaikki, siihen kaikki palaa. En voi tätä yhteyttä loogisesti selittää: Tyhjyys, Jumala, kaikkialla läsnä oleva luova voima, mitä sanaa kukin sitten haluaa käyttää. Se on ikuinen ja muuttumaton. Siitä kaikki syntyy ja siihen palaa, loputtomasti. Kun mieleni on tyhjä, tuo voima toimii kauttani esteettä. Koen iloa, rakkautta ja rauhaa.


”Kerroit muiston lapsuudestasi ja sen jälkeen jälleen yleisempiä ajatuksiasi. Puhut paljon oivaltamisesta ja hetkessä elämisestä. Onko tämä jotain, minkä eteen ponnistelet tai mitä yrität saavuttaa? Vai onko se jotain mitä elät jatkuvasti luonnollisella tavalla? Onko se hetkellisiä välähdyksiä? Vai jatkuva katkeamaton “flow”?”


Meillä ei ole muuta kuin tämä hetki. Kaikki muu on kuvittelua, myös ajatuksemme. Kun oivalsin tämän, ryhdyin hiljentämään mieltäni jopa pakottamalla. Suurin ponnistuksin pystyin olemaan lyhyitä aikoja ajattelematta. Vähitellen huomasin että ajatukseton tila ei voi syntyä pakottamalla. Käytin myös mantraa, erilaisia meditaatioita jne. Vähitellen luovuin yrittämisestä ja rauhoituin. Aloin elää yhä pitempiä aikoja nykyhetkessä.

Meedioitten välittämien viestien avulla varmistuin elämän energian ikuisuudesta. Rauhoituin huomattavasti lisää. Oivalsin, että minua autetaan ja johdatetaan. Minulla ei ollut enää kiire minnekään. Tajuntani laajeni, aloin nähdä maailman uudella tavalla. En ruokkinut egoani jatkuvasti ajatuksillani. En antanut sille käyttövoimaa. Kaikki muuttui kauniiksi. Minulle aukesi kokonaan uusi ja ihmeellinen todellisuus. Kaikki alkoi virrata.

En siis ponnistele enää. En yritä mitään. Kaikki tapahtuu luonnollisesti ja pakottamatta. Jokaisessa hetkessä on oppimisen mahdollisuus, muutoksen mahdollisuus. En suunnittele tulevaa. Elän nykyhetkessä. Elämä toimii kauttani.

”Millaista on arkipäiväsi? Teetkö töitä tai opiskeletko? ”

Päällisin puolin arkeni on kutakuinkin samanlaista kuin miljoonine muittenkin.
Työni ei onnekseni kuluta psyykkistä energiaani. Tunnen kehoni, olen kehossani. Vielä silloin tällöin irtaudun hetkeksi nykyhetkestä. Huomaan sen melkein heti. Katson tunnetta jonka valtaan olen joutunut ja jota ajatukseni ovat ruokkineet. En pakene, vaikka tunne olisi surua tai pelkoa tai kaipausta. En halua paeta. Kaikki tunteet joita koen opettavat minulle jotakin. En enää määrittele itseäni tunteen tai ajatuksen perusteella. Mielen hiljaisuus ja nykyhetkessä oleminen ovat muuttuneet luonnolliseksi olotilakseni. Tuo tila syvenee päivä päivältä. Yhä harvemmin tarkkaavaisuuteni herpaantuu.

Erilaiset materialisoitumiset, paranormaalit ilmiöt, siddhit jos niin haluaa sanoa, ovat osa jokapäiväistä elämääni. Asia joka ensin on tullut mieleeni vaikkapa mielikuvana, saattaa saada vahvistuksen myös fyysisellä tasolla ja päinvastoin. Jokin tapahtuma tai löytämäni esine saattaa auttaa minua ymmärtämään ja tekemään oikeita ratkaisuja. Oivallus tapahtuu välähdyksenomaisesti ja ilman ponnistelua.

Vapaa-aikani käytän pitkälti olemalla yhteydessä toisiin ihmisiin. En ole omaksunut mitään valmista uskontoa tai maailmankatsomusta, mutta osallistun erilaisten ryhmien ja yhteisöjen toimintaan. Niissä käsitellään mm. henkisyyttä, spirituaalisuutta, paranormaaleja ilmiöitä, henkistä kasvua, niissä annetaan parantavaa energiaa jne. Näissä ryhmissä voin vaihtaa ajatuksia hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. Aina opin jotakin uutta.

Siirtymiseni uuteen tajunnan tilaan on mahdollistanut ihmisten auttamisen. He voivat näkemäni avullani kokea itsensä ja elämäntilanteensa uudella tavalla, löytää uuden näkökulman, päästä eteenpäin. Käytän selvänäköisyyttä, energiahoitoa, mediaalisuutta jne. Jokainen ihminen on erilainen, siksi menetelmätkin vaihtelevat tilanteen mukaan. Tuo kaikki on hauskaa ja mielenkiintoista ja nautin joka hetkestä täysin siemauksin.. Se on myös luovaa leikkiä, taiteen tekemistä, hulluttelua ja iloa.

”Onko sinulla perhettä?”

Olen eronnut ja minulla on kaksi melkein täysi-ikäistä lasta. He asuvat luonani vuoroviikoin.

”Täytyykö sinun suunnitella, huolehtia?”

Ei tarvitse. Nykyhetkessä eläen kaikki tapahtuu itsestään ilman ponnistelua tai huolehtimista. Saan kaiken tarvitsemani.

”Murehditko asioita?”

En murehdi. Kun ei ole ajatuksia, egoa ja elää nykyhetkessä, ei voi murehtiakaan.

Loukkaannutko, pahoitatko mieltäsi?

Käytännöllisesti katsoen en koskaan. Joskus hyvin harvoin saatan luiskahtaa vanhoihin toimintamalleihin. Jos tunnen hiukkaakaan loukkaantumista tai mielipahaa, tarkkailen syntynyttä tunnetta. En anna sille ajatusenergiaa käyttövoimaksi. Tunne ei hallitse minua kokonaisvaltaisesti ja haihtuu nopeasti kokonaan. Saan etäisyyttä tapahtuneeseen ja pian nauran makeasti itselleni ja tarkkaamattomuudelleni.

”Ahdistaako sinua se, että suurimmalla osalla kulttuuristamme on hyvin erilaiset arvot kuin sinulla?”

Suurimmalla osalla ihmisiä on hyvin voimakas ego. He haluavat aina jotakin, he eivät ole koskaan tyytyväisiä. He saattavat omaksua jonkin uskonnon, ideologian tai hyvää tarkoittavan elämäntavan, mutta ovat silti onnettomia ja aiheuttavat muillekin onnettomuutta jatkuvalla haluamisellaan, pyrkimisellään. Mielestäni kyse ei siis ensisijaisesti ole arvoista, vaan egon olemassaolosta. Myös nk. hyvien arvojen kannattajat aiheuttavat paljon kärsimystä. Ihminen jolla on ajatuksia, voimakas ego, ei voi nähdä kokonaisuutta. Pyrittäessä toteuttamaan hyviä arvoja, ei nähdä asioitten kääntöpuolia. Moni hyvä asia on muuttunut pahaksi.

Arvoilla sinänsä ei siis ole minulle suurtakaan merkitystä. Merkitystä on sillä millaisena maailman näen ja miten toimin tässä ja nyt.

” Kuinka kohtaat maailman tuskan, surun ja epätoivon... sodat ja kurjuuden?”

Näen kaiken tuon, ne ovat tosiasioita, mutta mitä tarkoitat kohtaamisella?

En masennu, enkä vietä unettomia öitä nähdessäni inhimillistä kärsimystä. Ego aiheuttaa kaiken tuon tarpeettoman ja mielettömän kärsimyksen. Ego reagoi kieltämällä tosiasiat, pakenemalla viihteeseen, päiväuniin, kaikkeen mahdolliseen, jotta sen ei tarvitsisi nähdä itseään, kohdata todellisuutta, omaa itseään.

Värähtelytasoni (parempaakaan sanaa en tähän hätään keksi) vaikuttaa kaikkeen olevaan. Mitä korkeampi värähtelytasoni on, sitä helpompi muittenkin on luopua egostaan. En usko minkään poliittisen tai uskonnollisen liikkeen kykenevän todelliseen muutokseen. Vain egosta luopuminen mahdollistaa muutoksen. Muutos löytyy sisältä, ei ulkoa.

Tunnetko tuomitsevasi maailmaa, vai onko aivan kaikki OK?”

En tuomitse maailmaa. Sehän olisi todellisuuden kieltämistä. Olen osa kokonaisuutta kuten kaikki muukin elävä. Minussa vaikuttavat samat energiat kuin kaikkialla muuallakin maailmankaikkeudessa. Olen osa maailmaa. Annan kaiken virrata vapaasti. Kaikki on OK.

”Nykyhetkestä puhuessasi, sanoit “Kaikki muu on harhaa.” Mitä tarkoitat “kaikella muulla”? ”

Kaikkea mikä on mielemme luomaa, itse mieltä, egoa.

”Eräässä aikaisemmassa blogipostissa kirjoitit: “Totuus on täydellinen. Täydellinen sisältää kaiken.” Onko mielestäsi osa kaikesta totuutta ja osa harhaa?”

Mieli, ego, ajatus luo harhan. Se luo ajan joka on harhaa, se luo erillisyyden joka on harhaa. Kun ego kuolee, näemme totuuden jota emme voi koskaan sanoin kertoa.


Sähköpostiosoitteeni on: hiljainenmieli@gmail.com
Voit jättää sinne viestin, yhteydenottopyynnön tai esimerkiksi puhelinnumeron. Nautin kaikenlaisesta vuorovaikutuksesta. Voimme kaikki oppia toisiltamme.