Tiedosta ja nautinnosta

Tieto siirtyy ihmiseltä ihmiselle. Tapahtuu verkottumista. Tietoa säilötään eri tavoin, se pilaantuu ja vanhenee, se muuttuu käyttökelvottomaksi. Siihen voi takertua ja toivoa että sen avulla pysyy pinnalla. Tietoa voi hankkia myös syvältä itsestään. Sitä voi kalastella ja toivoa saavansa suurenkin saaliin. Tieto voi houkutella puoleensa. Sitä voi kunnioittaa ja palvoa. Tieto voi olla ristiriitaista, tieto voi aiheuttaa kärsimystä. Tietoa voi testata käytännössä. Tieto voi olla väline jonkin päämäärän saavuttamiseksi tai se voi olla pelkkä itseisarvo. Tieto voi olla eri tavoin värittynyttä, väritettyä. Tiedon avulla voi pyrkiä parantamaan asemaansa. Tieto on aina suhteellista, se voi olla oikeaa tai väärää.

Miksi meidän täytyisi toimia kuin jokin mekaaninen lelu joka pyörii aina samaa ympyrää, toistaa sisäänsä ohjelmoitua yksinkertaista kaavaa. Ehkä koet olevasi kuin laiva merellä ja pelkäät poikkeavasi valmiilta reitiltä, ajavasi karille ja pahimmassa tapauksessa uppoavasi. Tuollainen ajattelu on pelkosi synnyttämää. Tosiasiassa mielesi voi olla täysin rajoittamaton ja vapaa.

Meille opetetaan, ettei päämäärään voi päästä kuin kovalla työllä ja jatkuvalla ponnistelulla. Jopa vapaa-ajanviettokin saattaa muodostua velvollisuudeksi tai suorittamiseksi. Emme osaa irrottautua syvälle juurtuneista käsityksistämme. Meidän on vaikea päästää irti työkeskeisyydestämme, suorituspakostamme. Jopa kesämökillä saatamme uppoutua enemmän työntekoon kuin ympäröivän luonnon kauneuteen ja harmoniaan.

Haluamme antaa itsestämme kuvan jossa olemme parhaimmillamme. Haluamme edustaa jotakin mitä pidämme arvokkaana ja merkittävänä. Tästä kuvasta saattaa tulla hyvin todellinen ja uskottava jopa itsellemmekin. Lopulta emme halua luopua siitä mistään hinnasta. Rakennamme ympärillemme muurin ja puolustaudumme raivokkaasti kaikkia hyökkäyksiä vastaan.

Haluamme nauttia elämästä. Se on täysin luonnollista. Me ostamme elämyksiä: uusia autoja, elektroniikkaa, matkoja, kaikkea mahdollista. Teemme kovasti töitä saavuttaaksemme tuon kaiken. Mikä estää meitä nauttimasta elämästä sellaisenaan?

Kaikki tapahtuu aikanaan

Voi olla vaikeaa erottaa omia kuvitelmiaan todellisuudesta. Jos koko ajan miettii asioita, pohtii sitä millainen on tai millaiseksi täytyisi tulla ollakseen onnellinen. On mukava ajatella, että tulee aika jolloin kaikki muuttuu. Ehkä ei tänään eikä huomenna, mutta joskus kuitenkin. On mukavaa ajatella, että muutos tulee itsen ulkopuolelta ihmeen, värähtelytason muutoksen tai minkä tahansa tekijän aikaansaamana. Siihen tunteeseen on helppo tuudittautua.

On mukava ajatella, että on oivaltanut jotakin enemmän, että näkee asiat selkeämmin kuin toiset, että on valittu. Tuohon tunteeseen on helppo uppoutua. Siihen voi jäädä kiinni ja se voi estää luonnollisen kasvun ja tasapainon löytymisen.

Sinun ei kannata yrittää mitään, olet vain kaikessa rauhassa. Kaikki tapahtuu aikanaan. Älä murehdi tulevaa. Voit luottaa siihen että sinusta pidetään huolta. Sinulla on tietty käsitys siitä miten asioitten tulisi tapahtua. Olet luonut suunnitelman, vaikka epämääräisenkin, mutta suunnitelman kuitenkin. Luovu tuosta suunnitelmasta, ole avoin ja luottavainen. Luovu kärsimättömyydestäsi. Se on kehittymisen este. Sinusta pidetään kyllä huolta. Kaikki ongelmasi ovat takanapäin.

Virheet eivät oikeastaan ole virheitä. Sinä vain annat joillekin toimillesi negatiivisen värityksen. Käytäntö osoittaa mikä toimii ja mikä ei. Olet ollut rohkea kun olet uskaltanut kokeilla asioita, astua alueille joilla kaikki eivät uskalla liikkua. Sinä olet täydellinen kuten kaikki muukin elollinen.

Älä pelkää, ei ole mitään pelättävää. Voit olla aivan rauhassa. Voit suhtautua asioihin myötätuntoisesti ja ymmärtävästi. Sinun ei tarvitse tuomita, ei asettaa paremmuusjärjestykseen omia tai toisten tekemiä valintoja. Ääni jota kuuntelet, on oma äänesi. Sinussa on kaikki.

Joskus on helpompi olla hiljaa ja katsella hiukan sivusta itseään, omia tekojaan. Joskus kannattaa pysähtyä. Sellaisina hetkinä näkee kauemmaksi ja lähemmäksi, näkee kokonaisuuden. Tuo hetki voi olla lyhyt välähdys, se voi kasvaa, se voi kehittyä. Sinä olet tuo hetki, ainoa jonka omistat. Se on aina tässä ja nyt. Sinulla ei ole muuta, eikä koskaan tule olemaan. Siinä on kaikki, kaikkeus, äärettömyys

Tulet aina olemaan osa suurempaa kokonaisuutta. Sinun on mahdollista oivaltaa tämä kokonaisuus, olla osallisena johonkin itseäsi suurempaan, olla itse tuo tapahtuma. Kaikki mistä olet tietoinen tai josta tulet tietoiseksi on osa sinua, osa kokonaisuutta. Mitä avoimempi olet, mitä vähemmän määrittelet, sitä selkeämpi kuva sinulla on itsestäsi, kokonaisuudesta. Kun mielesi on hiljaa, huomaat todellisen luonteesi joka on maailmankaikkeuden luonne.

Älä kysy itseltäsi miksi jokin asia tapahtuu. Älä epäile. Asiat yhdistyvät toisiinsa, kaikki liittyy kaikkeen. Voit olla varma, että sinulle vastataan vaikka et kysyisikään mitään. Elämä on tapahtumista. Sinulle on varmaan jo selvinnyt, että ei ole mitään valmiita selityksiä. Kaikki selitykset johtavat harhaan, ovat ristiriitaisia. Sinä haluat nähdä maailman sellaisena kuin se on. Haluat tietää totuuden. Totuus on jossakin, totuus on tässä, totuus on kaikkialla. Totuus on jotakin muuta kuin kuvittelet. Totuus yllättää aina. Osatotuudet ovat muuta kuin kokonaisuus. Mikään ei ole pysyvää.

Emme voi ymmärtää toisiamme ennen kuin mielemme hiljenee. Vain ilman ennakkokäsityksiä ja määritelmiä näemme toisemme kokonaan.

Älä epäile asettaa kaikkea kyseenalaiseksi. Älä epäile myöntää omaa ymmärtämättömyyttäsi. Tietämättömyys on hedelmällinen tila. Olet kaikelle avoin. Et määrittele, et aseta vaatimuksia. Kaikki vain on, kaikki vain tapahtuu.

Kokonaisuudesta

Asioilla on aina vastakohtansa. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Ei ole kuumaa ilman kylmää, ei kaunista ilman rumaa. Kokonaisuudessa on aina mukana molemmat puolet. Niistä syntyy liike, niistä syntyy muutos. Kun etsit jotakin syvempää, jotakin joka on piilossa sisimmässäsi, sinun on aloitettava aivan alusta. Silloin ei kannata turvautua mihinkään ennen koeteltuun ja aikaisemmin havaittuun.

Varmasti joku on sanonut sinulle jotakin mielestäsi tärkeää, jotakin mikä on avannut uusia maailmoita. Olet ehkä käyttänyt saamaasi tietoa työskennellessäsi päämääriesi saavuttamiseksi. Olet koettanut rakentaa jotakin pysyvää ja muuttumatonta. Silti kaikki on saattanut räjähtää kappaleiksi yllättäen ja varoituksetta. Tuo tila, tuo tunne, on hyvin hedelmällinen, jos vain osaat katsoa sitä ilman määritelmiä. Se voi kertoa jotakin merkityksellistä todellisuuden luonteesta. Mikään ei ole pysyvää, kaikki on liikkeessä ja jatkuvassa muutoksessa. Vain mielesi voi olla hiljaa. Kukka kääntyy kohti valoa. Se käyttää saamansa valon maksimaalisesti hyväkseen. Sinunkaan ei kannata hukata energiaasi mihinkään epäoleelliseen kokonaisuuden osaan, mihinkään mikä estää sinua oivaltamasta.

Luodessasi kuvan todellisuudesta sinulle kaupitellaan erilaisia välineitä. Niitä sinulle tarjoillaan joka puolelta. Mieleesi pyritään vaikuttamaan. Sinulle tarjotaan nautintoja ja toivotaan, että olet valmis maksamaan niistä mahdollisimman paljon. Nautinto voi jatkua hetken. Usein se päättyy kesken, usein se päättyy pettymykseen. Huomaat tehneesi virheitä. Haluat oppia virheistäsi. Annat itsellesi arvosanan, et ole itseesi tyytyväinen. Ja sitten kaikki alkaa taas alusta, kunnes näet kokonaisuuden.

Joskus merellä tuulee, joskus on tyyntä. Purjehdit tuulten mukaan. Et tee päätöstä tuulien suunnista, käytät niitä hyväksesi. Tiedät, että vain merellä voit purjehtia. Keräät niityn kauniimmat kukat. Kun katselet niitä maljakossa, et ajattele että siinä on niitty. Tiedät kukkien kuihtuvan. Tiedät että ne on revitty juuriltaan, irti kokonaisuudesta.

Määritelmistä

Tilalla josta nyt puhun, on monta nimeä. Nimellä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Ei myöskään menetelmällä jolla tähän tilaan päästään. Jos sinulla on jokin käsitys tästä tilasta, se on todennäköisesti väärä. Jos olet tässä tilassa, mitään määritelmiä ei luonnollisestikaan tarvita.

Jos ajattelet, että tilaan on vaikea päästä, tuo ajatuksesi on este muuttumiselle. Jos pyrit muuttumaan, sekin kiinnittää huomiosi itse yrittämiseen ja sitoo siten energiaasi.

Tila josta puhun, on ihmisen luonnollinen olotila. Siihen ei liity mitään mystistä tai yliluonnollista. Mystinen ja yliluonnollinen ovat nekin pelkkiä käsitteitä. Tilassa josta puhun näet kokonaisuuden ja toimit aina kokonaisuuden vaatimalla tavalla.

Tila josta puhun, ei tarkoita passiivista paikallaan oloa. Tuo tila on hyvin aktiivinen ja joustava sillä se on täydellisen luova.

Lapset ovat tuossa tilassa kunnes heidät saadaan vakuuttuneeksi siitä millainen maailma on. Heille kerrotaan ”tosiasioita”. Heille kerrotaan mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Heitä muokataan ja manipuloidaan omaksumaan tietty yleisesti hyväksytty ja siis ainoa oikea selitysmalli maailmasta. He saavat rangaistuksen, jos eivät toimi tämän mallin mukaisesti.

Kadotettu paratiisi on ihmisen alkukoti, aika ennen sivilisaatioita. Tuolloin meillä oli yhteys kokonaisuuteen. Ilman tuota yhteyttä emme olisi selvinneet. Meidän tuli oivaltaa, mikä kasvi oli ravinnoksi kelpaava ja mitä tuli välttää. Metsästämään lähtevät tiesivät mihin suuntaan tuli lähteä, missä saaliseläimet liikkuivat, autiomaasta löytyi vettä jne. Ihmiset elivät täydellisesti nykyhetkessä osana kokonaisuutta.

Sivilisaatiossa lapsi menettää yhteytensä kokonaisuuteen. Hänet opetetaan hyväksymään epäoikeudenmukaisuus erilaisten selitysmallien mukaisesti. Kaikki perustellaan loogisesti: luonnon hyväksikäyttö, köyhien ja rikkaiden erot, sotien tarpeellisuus, jatkuvan kasvun välttämättömyys, itsekkyys ja omaneduntavoittelu osana ihmisluontoa. Onnellisesta lapsesta kasvatetaan onneton ja ahdistunut aikuinen, kunnon kansalainen.

Irrottautumisesta ja katsomisesta

Ehkä on aika päästää vähän enemmän irti, irrottautua. Irrottautua mistä? Tietysti siitä mihin on kiinnittynyt. Sehän voi olla mikä tahansa asia, esine, muisto, tunne jne.. Ehkä on kuitenkin ensin syytä oivaltaa, mikä pitää sinua kiinni, siis paikoillaan. Todennäköisesti näitä ”kiinnipitäjiä” on paljonkin energiakenttäsi kokonaisuudessa. Ehkä sinulla on jopa käsitys, että kiinnittyneisyytesi ja sinä ovat erottamattomia, yksi ja sama asia. Ehkä pelkäät kadottavasi ”itsesi” jos mielesi hiljenee.

Toisin sanoen: et voi olla osa toimivaa kokonaisuutta, et täysin vapaa, jos olet kiinnittynyt johonkin. Katso itseäsi ja oivalla mitä sinussa tapahtuu. Nähdä voit kun olet luopunut määritelmistä, siis kiinnipysymisestä. Katsominen ja irtipäästäminen tapahtuvat samanaikaisesti. Kun oivallat tämän, ei ole muuta kuin tämä hetki. Siinä on kaikki mitä tarvitset.

On täysin mahdollista, ehkä jopa todennäköistä, että yllä oleva ei kerro mitään uutta, mitään oleellista tapahtumasta, jota kutsumme monilla nimillä ja määritelmillä. Jos asia sinua kuitenkin kiinnostaa, voit lähteä tuolle matkalle jossa löydät yhtä aikaa itsesi ja maailman: niiden välillä ei ole enää mitään eroa.

Muuttumisesta

Me puhumme mielellämme muutoksesta, muuttumisesta. Me ajattelemme että sitten kun olemme, muuttuneet kaikki on paremmin. Me toivomme jotakin sellaista mitä emme ole kokeneet. Me haaveilemme. Haavekuvissamme kaikki on hyvin. Siellä ei ole ristiriitoja.

Mikä on todellisuuden ja haavekuvien välinen yhteys? Kun mieli ei ole hiljaa, se kantaa mukanaan koko historiaansa. Menneisyys ja nykyisyys sekoittuvat toisiinsa. Kun mieli hiljenee, kaikki kokemamme on edelleen meissä. Me olemme erilaisia. Samanaikaisesti olemme myös yhtä kaiken kanssa. Kaikki ristiriidat ovat mielemme luomia.

On mahdollista, että kaikki haaveet, kaikki toiveet joilla on mahdollisuus toteutua, toteutuvat. Kaikkihan on sinussa. Voit uskoa tai olla uskomatta, mutta maailmankaikkeudessa asiat liittyvät toisiinsa kaikin mahdollisin tavoin. Jos mielesi on hiljaa, sinun ei enää tarvitse yrittää mitään. Sinussa olevat energiat, toiveesi ja pyrkimyksesi ovat valmiina toimimaan jos annat niille mahdollisuuden. Ainoa este tälle prosessille on oman mielesi käsitykset todellisuudesta ja sen luonteesta. Nämä käsitykset ja tietty valmis toimintamalli jota yrität toteuttaa, ovat jotakin muuta kuin toimiva kokonaisuus jonka osa olet.

Maailmankaikkeudessa kaikki tapahtuu luonnollisesti tavallaan kuin itsestään. Maailma toimii toisin kuin mielesi. Usein ihmiset kuvittelevat tekevänsä hyvää, mutta aiheuttavatkin ristiriitoja ja kärsimystä. Me emme pysty aina ottamaan huomioon kaikkien tekojemme seurauksia. Me emme koskaan pysty pelkän logiikan avulla saavuttamaan päämääriä jotka ovat ristiriidassa kokonaisuuden kanssa. Siksi meidän kannattaa luopua uskomuksistamme ja käsityksistämme ja luottaa maailmankaikkeuden omaan luovaan energiaan, kokonaisuuteen.

Henkisyydestä 2.

Usein sanotaan, että henkinen ihminen on tasapainossa itsenä ja ympäristönsä kanssa. Hän on rakastava ja myötätuntoinen. Hän osaa ottaa toiset huomioon ja asettaa yhteisen edun oman etunsa yläpuolelle. Hänessä asuu hiljaisuus ja rauha. Hänen värähtelytasonsa on korkea ja hänen pelkkä läsnäolonsa kohottaa muittenkin värähtelytasoa jne… Kun näitä ihmisiä on tarpeeksi, tapahtuu suuri muutos. Ristiriidat ja inhimillinen kärsimys vähenevät ja lopulta katoavat kokonaan.

Mitä tuo yllä oleva oikeastaan tarkoittaa? Henkinen ihminen ei todennäköisesti kärsi lainkaan stressistä tai ahdistuksesta. Hän elää täysin ekologisesti. Hän ilmaisee rakkauttaan ja myötätuntoaan monin eri tavoin. Määrittelyä voi todellakin jatkaa loputtomiin ja silti oleellinen jää tavoittamatta. Tavoittamatta jää itse kokemus joka sisältää kaiken. Siinä ei ole erikseen havaittavaa ja havaittua. Siinä kaikki on yhtä. Mitä tämä yhtä oleminen tarkoittaa? Voiko siitä sanoa jotakin sellaista, mitä ei ole jo jossain sanottu? Mahdollisesti, mutta mikään määritelmä ei tuo sinua yhtään lähemmäksi itse kokemusta, oivaltamista.

Usein ihmiset toivovat, että joku kertoisi heille kuinka tulee toimia, kuinka valaistua. Jo itse valaistumisen käsite voi johtaa harhaan. Siihen liittyy niin valtava määrä erilaisia määritelmiä, niin valtava määrä pyrkimistä ja yrittämistä. Todellinen muutos ei tapahdu yrittämällä, se tapahtuu oivaltamalla.

Me olemme kuitenkin kaikki erilaisia. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Jokaisella on omat kokemuksensa. Mieli on kiinni näissä kokemuksissa. Se tekee johtopäätöksiä, erittelee, on looginen. Mieli on jatkuvassa liikkeessä ja rauhattomuuden tilassa. Kysymys on tämän rauhattomuuden loppumisesta ja ennen kaikkea siitä mitä tapahtuu mielen hiljaisuudessa.

Kuinka suuren arvon annamme aikaisemmin kokemallemme, kuinka helposti toimimme samalla tavalla kuin aina ennekin. Muutos ei ole mahdollinen ennen kuin oivallamme, ettei mikään entinen tapa toimia tai ajatella voi synnyttää todellista muutosta.

Henkisyydestä 1.

Vaikuttaa siltä, että on olemassa erilaisia käsityksiä ja määritelmiä siitä mitä henkisyys tarkoittaa. Tarjolla on lähes lukematon määrä erilaisia menetelmiä ja oppirakennelmia joista jokaisella on sinulle jotakin tarjottavaa. Lähdetkö tutkimaan asiaa tarkemmin? Liitytkö johonkin ryhmään tai yhteisöön jossa voit kasvaa tietyn suunnitelman tai menetelmän mukaisesti.?

Todennäköisesti olet saanut käsityksen henkisen tien vaikeuksista. Ehkä sinulle on tarjottu esikuvia joiden kaltaiseksi itsekin koetat tulla. Saattaa vaikuttaa siltä että nämä esikuvat ovat kovin kaukana siitä elämästä jota tällä hetkellä elät. On mahdollista, että nämä opettajat ja suuret mestarit ovat eläneet menneinä aikoina ja aivan toisenlaisessa kulttuuri-ilmapiirissä kuin omasi. Onko samastuminen tai ihannekuvan tavoittelu siis paras tapa lähestyä henkisyyttä? Voiko olla muitakin teitä? Entä jos mitään tietä ei edes ole olemassa? Ehkä todellinen henkisyys saavutetaan kun luovutaan kaikista määritelmistä. Ehkä henkisyys on pelkkää kokemista ilman keinotekoisia ja todellisuudelle vieraita vuosituhansien aikana muotoutuneita käsitteitä. Ehkä henkisyys on tässä ja nyt.