Tiedosta ja nautinnosta


Tieto siirtyy ihmiseltä ihmiselle. Tapahtuu verkottumista. Tietoa säilötään eri tavoin, se pilaantuu ja vanhenee, se muuttuu käyttökelvottomaksi. Siihen voi takertua ja toivoa että sen avulla pysyy pinnalla. Tietoa voi hankkia myös syvältä itsestään. Sitä voi kalastella ja toivoa saavansa suurenkin saaliin. Tieto voi houkutella puoleensa. Sitä voi kunnioittaa ja palvoa. Tieto voi olla ristiriitaista, tieto voi aiheuttaa kärsimystä. Tietoa voi testata käytännössä. Tieto voi olla väline jonkin päämäärän saavuttamiseksi tai se voi olla pelkkä itseisarvo. Tieto voi olla eri tavoin värittynyttä, väritettyä. Tiedon avulla voi pyrkiä parantamaan asemaansa. Tieto on aina suhteellista, se voi olla oikeaa tai väärää.

Miksi meidän täytyisi toimia kuin jokin mekaaninen lelu joka pyörii aina samaa ympyrää, toistaa sisäänsä ohjelmoitua yksinkertaista kaavaa. Ehkä koet olevasi kuin laiva merellä ja pelkäät poikkeavasi valmiilta reitiltä, ajavasi karille ja pahimmassa tapauksessa uppoavasi. Tuollainen ajattelu on pelkosi synnyttämää. Tosiasiassa mielesi voi olla täysin rajoittamaton ja vapaa.

Meille opetetaan, ettei päämäärään voi päästä kuin kovalla työllä ja jatkuvalla ponnistelulla. Jopa vapaa-ajanviettokin saattaa muodostua velvollisuudeksi tai suorittamiseksi. Emme osaa irrottautua syvälle juurtuneista käsityksistämme. Meidän on vaikea päästää irti työkeskeisyydestämme, suorituspakostamme. Jopa kesämökillä saatamme uppoutua enemmän työntekoon kuin ympäröivän luonnon kauneuteen ja harmoniaan.

Haluamme antaa itsestämme kuvan jossa olemme parhaimmillamme. Haluamme edustaa jotakin mitä pidämme arvokkaana ja merkittävänä. Tästä kuvasta saattaa tulla hyvin todellinen ja uskottava jopa itsellemmekin. Lopulta emme halua luopua siitä mistään hinnasta. Rakennamme ympärillemme muurin ja puolustaudumme raivokkaasti kaikkia hyökkäyksiä vastaan.

Haluamme nauttia elämästä. Se on täysin luonnollista. Me ostamme elämyksiä: uusia autoja, elektroniikkaa, matkoja, kaikkea mahdollista. Teemme kovasti töitä saavuttaaksemme tuon kaiken. Mikä estää meitä nauttimasta elämästä sellaisenaan?

Kommentit

MustaOmega sanoi…
Hei,
Olipahan todella hyvä kysymys: Mikä estää meitä nauttimasta elämästä sellaisenaan?
Valta lisää pelkoa ja pelko lisää valtaa JA tuska lisää tietoa ja tieto tuskaa - aika paradoksaalista...
Hyvä näkökulma!

Tämän blogin suosituimmat tekstit