5.

Teemme yhdessä mielikuvameditaation josta olen maininnut aikaisemmassa blogissani. Kuuntelen kuinka Leila kertoo minulle meditaation aikana näkemästään. Näemme lahdenpoukaman ja kallion jolle ilmestyy hahmo jota seuraamme. Tämä hahmo johdattaa Leilan paikkaan universumien keskelle. Universumit ovat asettautuneet kehäksi hänen ympärilleen. Niitä on äärettömän paljon ja ne ovat reunoiltaan sisäkkäisiä. Näky on sanoinkuvaamattoman kaunis. Tässä tilassa Leilan valtaa äärimmäinen rauha, hänen on hyvä olla... Leila kysyy hahmolta erilaisia asioita ja saa vastauksia. Minäkin tutkin meditaatiossa universumeita eri näkökulmista.

Palattaessa takaisinpäin Leila huomaa reitin sivussa kivisen kaupungin. Kysyn, haluaako hän mennä tutkimaan paikkaa tarkemmin. Saan myöntävän vastauksen. Leilan löytämässä kaupungissa kaikki talot on rakennettu suurikokoisista kivistä ja ikkunoissa ei ole laseja. Kaupunki on muurin ympäröimä. Sen keskellä on suuri tori. Torin poikki juoksee kourussa vettä.

Leila siirtyy taloon joka sijaitsee lähellä toria. Keittiössä vanha nainen hämmentää keittoa liedellä. Nainen ei ihmettele Leilan saapumista, tuntuu kuin hän olisi ollut Leilaa odottamassa. Paikalla on myös joku nuorempi nainen. Naiset puhuvat ja selittävät jotakin, mutta Leila ei kuule heidän puhettaan.

Leila havaitsee kuinka kaupunkiin saapuu ratsastava sotajoukko. Miehillä on keihäät aseinaan sekä kilvet ja kypärät. Leilasta tuntuu kuin sotajoukon saapumisella ja hänen läsnäolollaan olisi jokin yhteys. Leilalla on tunne että sotajoukon mukana on myös hänen miehensä. Meditaation päätyttyä Leila huomaa että voi edelleenkin nähdä kivisen kaupungin ja naiset koska vain haluaa.

*

Mielikuvitus antaa meille erään mahdollisuuden tutkia todellisuutta. Suhtaudumme usein mielikuvitukseemme irrallisena asiana tai vähättelemme sen merkitystä. Mielikuvituksella on kuitenkin yhteys todellisuuteen. Yhteys vaihtelee tietoisuutemme mukaan. Mielikuvituksella tutkimme todellisuuden eri puolia. Havaitsemme sellaista mitä emme muuten tulisi huomanneeksi. Mielikuvitus antaa meille mahdollisuuden kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Kun mielikuvitus ja intuitio yhdistyvät syntyy työväline jonka avulla voimme tarkkailla todellisuutemme salattuja puolia, tietoisuutemme laajenee ja kokemuksemme karttuvat.

Kun sanomme, että sehän on vain mielikuvitusta, vähättelemme tietoisuuden syvintä olemusta. Tietoisuudessa kokeillaan kaikkia mahdollisuuksia. Tietoisuudessa on kaikki. Tietoisuus siirtyy aineelliselle tasolle, kun tarpeeksi moni käyttää tietoisuuden energiaa. Voimme toteuttaa jotakin itseämme suurempaa yhteiseksi hyväksi, asiat toteutuvat, eikä mikään ole mahdotonta.

Suhtaudumme usein asioihin dualistisesti, ajattelemme että asiat ovat joko niin tai näin. Mielikuvitus ja intuitio mahdollistavat muunkinlaisen lähestymistavan. Moniulotteinen kokeminen liittyy oleellisesti tähän kysymykseen. Mielikuvitus mahdollistaa moniulotteisen kokemisen. Intuitio tuo tietoisuuteemme asioita, synnyttää asioita jotka voivat konkretisoitua aineellisella tasolla.

Tietoisuutemme laajetessa käytössämme olevat energiat lisääntyvät, tapahtuu asioita jotka eivät vastaa käsityksiämme luonnon laeista. Vanha todellisuuskäsitys rikkoutuu. Mitä useampi liikkuu kartoittamattomalla alueella, sitä helpompi on muittenkin kokea uusia asioita. Tietoisuuden energia vahvistuu ja saa tarvittaessa aineellisen muodon. Koska kaikki on jo olemassa Akasha-kentässä, kysymys on myös havaitsemisesta. Koemme asiat silloin kun ne saavat riittävästi tietoisuuden energiaa. Tietoisuutemme tason muuttuessa, kokemuksemme muuttuu.

Mielemme jakaessa asiat todellisiin ja epätodellisiin, olemassa oleviin ja ei-olemassa oleviin, pilkomme tietoisuutemme osiin. Kun lähestymme asioita täysin ennakkoluulottomasti ja vain katsomme ja havainnoimme, kartoitamme itseämme. Tutkimme omaa tietoisuuttamme. Elämämme muuttuu nautittavammaksi ja mielenkiintoisemmaksi.