Jos tiedät vastauksen kaikkiin kysymyksiin, et ole fyysisesti täällä. Aivokapasiteettisi ei yksinkertaisesti riitä. Miksi monien sitten on niin vaikea sanoa, että en tiedä, en ymmärrä. Mitä siinä häviää?
Asiantuntijoita kyllä riittää. He kertovat meille, millainen maailma on hyvä maailma. Heitä voi kutsua millä nimellä tahansa. Kaikki käy. Heitä riittää joka alalla ja heille maksetaan hyvin. Mitä he sitten ovat saaneet aikaan? Ovatko he onnistuneet? Vastaus on tietysti aina henkilökohtainen: Kakki riippuu näkökulmasta. Minun mielestäni asiantuntijat ovat luoneet aivan oman maailmansa jossa muut joutuvat asumaan. En viihdy siinä maailmassa. Ymmärrän heitä täydellisesti. Heillä kaikilla on hyvä palkka, kaikki edut mitä kuvitella saattaa. He ovat hyvin kysyttyjä joka alalla. Ja miksi näin on? Siitä yksinkertaisesta syystä että he vapauttavat kaikki muut vastuusta. Kyllä siitä kannattaa hyvin maksaakin.
Asiantuntijoita tarvitaan, koska tieto on yksityistä. Se maksaa, sen hankkiminen maksaa. Valta ja tiedon panttaaminen liittyvät kiinteästi yhteen, samoin hyvä veli järjestelmät. Eikö olisi jo korkea aika lopettaa kaikki kehitystä hidastava itselle kerääminen ja ajatella yhteistä etua. Miksi se on niin vaikeaa?
Ehkä ongelma on siinä, että niin moni pelkää menettävänsä jotakin. Turvallisuudentunne on syvällä geeneissämme. Luultavasti se on aivan perustavanlainen tarve. Ilman sitä me stressaannumme. Kaikkeen tähän on kuitenkin olemassa oiva lääke: Rakkaus ja myötätunto.
Vain yhdessä toimien voimme luoda maailman joka on kaikille yhteinen, maailman joka toimii yhteiseksi hyväksi. Kaiken täytyy kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen. Ketään ei saa pakottaa, ketään ei saa hallita. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja mahdollisuus ilmaista se tasavertaisesti.
Kenen ääntä me tänään kuuntelemme? Millaisen tietoisuuden osia me olemme? Entä media. Onko se ollut tasapuolinen ja huolehtinut siitä että kaikenlaiset mielipiteet pääsevät yhtälailla esille. Mikä on toimittajien vastuu? Miten he liittyvät hyvä veli järjestelmään vai liittyvätkö mitenkään. Onko se hyvä toimittaja joka saa helposti haastattelun tunnetulta vaikuttajapoliitikolta ja huono toimittaja se jonka kanssa haastateltava ei halua olla missään tekemisissä. Jokainen on tehnyt omat valintansa.
Onneksi mielipiteitään voi vaihtaa. Voi myöntää, että on erehtynyt. Ei siinä ole mitään hävittävää, enneminkin päinvastoin. Se herättää kunnioitusta ja kun vielä muistaa, ettei vapaata valintaa ole edes olemassa. Ei tässä pitäisi olla mitään ongelmaa.
Ainoa oleellinen asia on, osaammeko antaa anteeksi itselle ja muille. Kun armahdamme itsemme, rakkaus astuu sydämeemme ja olemme valmiita toimimaan yhdessä yhteiseksi hyväksi.
Kommentit