keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Sisäinen keskustelu 4



Käsittelisin mielelläni edelleenkin kirjoittamisprosessia ja siinä ilmeneviä vaikeuksia.

Sinun ei kannata määritellä asioita. Mitä vähemmän määrittelet, sen vapaampi olet ja sitä enemmän löydät erilaisia näkökulmia.

Minusta tuntuu, että yksityiskohtainen tapahtumien kuvaaminen liittyy henkilökohtaiseen elämääni ja myös monen läheiseni elämään. Minusta tuntuu että juuri tuo henkilökohtainen synnyttää lukkoja ja esteitä sisälläni.

Niin varmasti onkin. Valitse kirjoitustapa joka tuntuu luontevalta. Vaikka alun perin päätitkin kirjoittaa yksityiskohtaisesti, mikään ei estä sinua muuttamasta käsittelytapaasi. Sinun ei tarvitse olla itsellesi ankara. On tärkeää kuunnella itseään. On ymmärrettävää että et halua puhua muusta kuin omista kokemuksistasi. Ehkä et aina osaa vetää rajaa omien ja toisten ihmisten kokemusten välille. Sinä voit kertoa vain itsestäsi, omista käsityksistäsi ja siitä mitä sinulle on tapahtunut. Kerro vain se minkä koet tarpeelliseksi. Se riittää.

Olen huomannut että inspiroidun lukiessani jotakin tekstiä. Pääsen aivan kuin sopivalle taajuudelle, jolloin on helppo tuottaa tekstiä. Siitä on kysymys tälläkin kerralla. Voisitko kertoa jotakin tästä prosessista?

Kuten sanoit, kyseessä on todellakin virittäytyminen. Muitakin nimityksiä voidaan käyttää ja ne ovat yhtä oikeita. Oleellista on tunnetila, tietoisuuden tila johon pääset tai joudut lukiessasi toisen kirjoittamaa tekstiä. On hienoa, että tartut tilaisuuteen. Kaikki liittyy todellakin kaikkeen. Vähitellen opit näkemään kaiken laajemmin jatkuvana prosessina jossa ei ole alkua eikä loppua lopullista päämäärääkään. Oleellista on heittäytyminen, luottaminen intuition voimaan, mielikuvitukseen.

Toivon että keskustelisimme nyt tämänpäiväisistä tapahtumista. Keskustelin tänään ystäväni kanssa jota en vielä tunne kovinkaan hyvin. Havaitsin itsessäni jälleen pyrkimyksen muuttaa toista ihmistä.

Älä tuomitse itseäsi. Tuo toimintatapa on todellakin juurtunut syvälle sisimpääsi. Olet siitä nyt kokemustesi ansiosta tietoisempi kuin koskaan aikaisemmin. Tuo keskustelunne auttoi sinua. Tunnet nyt itseäsi taas vähän enemmän kuin aikaisemmin.
Anna kun jatkan vielä. Tiedän jo mitä aiot sanoa. Tahdot arvostella itseäsi kärsivällisyyden puutteesta, tahdot kiirehtiä tapahtumien kulkua. Tämä kärsimättömyys kohdistuu ennen kaikkea itseesi. Tuntuu ehkä omituiselta, mutta et voi muuttaa itseäsi ja kuitenkin kaikki muuttuu koko ajan. Kun luovut päämääristäsi, kaikki tapahtuu luonnollisesti ja omalla painollaan.

Tahdot siis sanoa, että kaikki liittyy kaikkeen ja että kokonaisuus on sen verran monimutkainen että minun ei kannata pyrkiä hallitsemaan sitä tällä hetkellä tällä tietoisuustasolla.

Juuri niin. Riittää kun kuuntelet sydäntäsi, luotat intuitioosi tai mitä nimitystä prosessista haluatkaan käyttää. Toisin sanoen elät täydellisesti nykyhetkessä tuomitsematta itseäsi tai muita. Silloin olet luovassa tilassa ja kaikki virtaa.

3 kommenttia:

Markonki kirjoitti...

Totta, tämä hetki arvostelematta ja tuomitsematta sitä avaa tietoisuuttamme ja tuo maailmaan Rakkauden. Rakkauden, jolla ei ole vastakohtaa ja olemisen ilon.

Hanna kirjoitti...

Olen samaa mieltä kanssasi. Tärkein on täydellinen hetkessä läsnäolo. =)

Aksu (ent. Cinde) kirjoitti...

Blogini on vaihtanut osoitetta, uusi on http://www.kasvukipujaa.blogspot.com/ jos vanhat linkit eivät enää toimi..