Muuttuminen ei ole suoraviivaista. Siinä on omat nousunsa ja laskunsa. Jos nyt alkaisin kirjoittaa blogia, siitä tulisi todennäköisesti monellakin tapaa toisenlainen. Huomaan kuinka tekstiini sisältyy kohtia jotka sisältävät tärkeilyä ja opettajamaisuutta. Tämän lukijatkin panneet varmasti merkille vaikka minulta se jäikin huomaamatta. Kyse on ollut ennen kaikkea egoni tärkeilystä.
Havaitsen kirjoittaneeni yhtä paljon itselleni kuin lukijoille. Vakuuttelin olevani pitemmällä kuin olenkaan. Halusin uskoa asiaani. Kaikki tämä on osa kasvuprosessiani. Hyvä oloni voimistuu päivä päivältä ja se on yhä vähemmän riippuvainen ulkoisista tekijöistä. Tämä energia auttaa minua näkemään itseni uudella tavalla ja heikentää egoani.
On vaikeaa ja oikeastaan mahdotonta määritellä koska kiinnostukseni blogissani käsittelemiini asioihin varsinaisesti alkoi. Murrosiässä luin Jarl Fahlerin kirjoja jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen. Opin rentoutumistekniikoita ja tutustuin parapsykologiaan ja rajatiedon ilmiöihin.
Henkiset muutokset tapahtuvat usein kriisien kautta. Alle kolmikymppisenä nuoruuteni idealismi törmäsi todellisuuteen. Luovuin vanhoista ajatustottumuksistani ja arvioin asioita uudelleen. Tässä vaiheessa, 80-luvun alussa luin Dyer Waynen kirjan ”Uskalla rikkoa rajasi”. Luin sen useampaan kertaan. Ymmärsin kuinka autoritäärisyys oli vaikuttanut elämääni. Samoihin aikoihin tutustuin myös ensimmäisen kerran Jiddu Krishnamurtin näkemyksiin.
Kommentit
Mutta ehkä nyt ymmärrät, miksi yritin aiemmin varovaisesti ehdottaa, että kirjoittaisit enemmän omista kokemuksistasi. Kyllähän ego pääsee niihinkin vaikuttamaan, mutta ehkä se on helpommin havaittavissa.