maanantai 21. maaliskuuta 2011


Yhteisöllisyys on käyttämätön voimavara.

Olen muuttanut yhteisöön neljän muun ihmisen kanssa. Kaikki tunnemme enemmän tai vähemmän kiinnostusta henkisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Uudessa asuinpaikassamme on jo pidetty useampia ryhmiä ja katsottu uusin Zeitgeist-elokuva

Yhteisö voi olla myös ekologinen vaihtoehto. Olemme kaikki kasvissyöjiä vaikka ruokavaliomme poikkeavatkin toisistaan.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

En tavoittele mielen tyyneyttä. En voi tietää onko mielen tyyneys joka tilanteessa paras vaihtoehto. Tiedän että joka hetki on minulle paras vaihtoehto, ainoa mahdollinen. Minun ei tarvitse määritellä hetkeä hyväksi tai huonoksi, minun ei tarvitse pyrkiä mihinkään. Kaikki tapahtuu joka hetki olosuhteitten mukaisesti. Olosuhteet ovat koko tietoisuuteni, kvanttitaso, koko maailmankaikkeus.

Tietoisuuteni laajenee saadessani uusia kokemuksia. En voi elää tässä hetkessä täydellisesti jos minulla on jokin käsitys siitä millaista elämän pitäisi olla. Kaikki käsitykset ovat rajoittuneita. Kaikki on suhteellista ja kaikki liittyy kaikkeen.

Ennen uskoin käsityksiini, pyrin muuttamaan elämääni johonkin suuntaan. Tavoittelin jotakin mielestäni tärkeää. Nyt minulla oli enää yksi guru: Elämä itse.

Vähitellen havaitsin että logiikka on suhteellisen rajoittunut tapa tutkia havaintojaan. Lopulta oivalsin, että en tiedä juuri mitään. Tietoisuuden mahdollisuudet ovat rajattomat.

3 kommenttia:

TÄHTISILMÄ kirjoitti...

Mukava kuulla Sinusta! Muutos elämässäsi, kaikkea hyvää siihen. Valoa!

MARJAISA kirjoitti...

Niin, miksi taistella jollain harjoituksilla itse virtaa vastaan jossa ui. Itse koen että zen tilassa elämä itse liikuttaa minua eikä siihen tarvita mitään mielentilaa. On kuin tanssisi päivittäiset askareet sen musiikin mukaan joka kulloinkin soi kelaamatta sen kummempaa. Onnittelen, saatat olla astunut ison askelen muodollisen harjoittamisen pakkopaidasta.

FrauTeija kirjoitti...

Kai sitä pitäisi alkaa harjoitella uskomaan,että itse elämä johdattaa ja kantaa. Siihenkin, että kohtaamme sukulaissielujamme jos niin on tarkoitettu. Kuten nyt esim. se, että Marjaisa on käynyt täällä ja näin kohtaamme tällä blogilla yllättäin vaikka maailmassa on miljardeja ihmisiä ja miljoonia blogeja.