lauantai 7. marraskuuta 2009

Vierailu


Noin vuosi sitten jokin sinisessä lipastossani vetää puoleensa. Huomaan laatikon pohjalla kirjeen jonka tätini on kirjoittanut vuosia sitten. On kulunut todella paljon aikaa siitä kun olen tavannut hänet edellisen kerran. Kirjeessä on runo joka käsittelee sanojen suhteellisuutta ja hiljaisuuden merkityksestä. Kirjeen luettuani ymmärrän että minun on otettava tätiini välittömästi yhteyttä. Vierailustani alkaa uusi ystävyytemme.

Keskustelemme pitkään. On mielenkiintoista havaita kuinka tätiäni kiehtovat samat kysymykset kuin itseänikin. Henkisessä rakenteessamme on jotakin samaa. Tätiäni kiinnostaa kovasti miten olen soveltanut lukemaani käytäntöön ja miten todellisuudesta on paljastunut minulle kokonaan uusia puolia.

Tätini kertoo pitkään jatkuneesta selkäkivustaan. Samassa kysyn haluaako hän energiahoitoa. En ole välittänyt energiaa kenellekään aikaisemmin. Asetan käteni hänen selälleen ja annan energia virrata. Olen ajatuksettomassa tilassa. Tunnen energioiden virtaavan päälaeltani kurkun kautta kämmeniini. Jatkan hoitoa noin kymmenen minuuttia.

Istumme takaisin kahvipöytään. Hetken kuluttua tätini huudahtaa hämmästyneenä. Kaikki kipu on hävinnyt. Hän nostaa kätensä päänsä yläpuolelle sanoen, ettei tällainen ole ollut mahdollista yli vuoteen.

Kerron tädilleni kuinka Spiritualistisessa seurassa olen havainnut voivani katsoa ihmisten energiakenttiä. Tätini toivoo että katsoisin häntä ja kertoisin näkemästäni. Rentoudun ja suljen silmäni. Näen tai minulle näytettään kuvia jotka liittyvät menneisiin tapahtumiin, ihmisiin ja esineisiin jotka ovat olleet merkittävä osa tätini elämää. Hän muistaa nyt paljon sellaista minkä on torjunut tai unohtanut. Kuvat eivät ole mitenkään ahdistavia, pikemminkin vain hauskoja. Tällä tavalla vaikeittenkin asioitten käsittely on mahdollista ja vapautuu paljon patoutuneena ollutta energiaa.

Myöhemmin puhelimessa tätini kertoo että on päässyt uniongelmistaan ja migreenikin on irrottanut otteensa. Hän on pohtinut paljon näkemiäni kuvia ja sanoo tuntevansa itsensä rauhallisemmaksi ja energisemmäksi kuin pitkään aikaan.

Tästä eteenpäin vierailen usein tätini luona. Opin tuntemaan hänet paremmin. Joinakin kertoina katson myös ”toiselle puolelle”. Sieltä välittyy viestejä mm. mummoltani, tätini äidiltä joka kuoli kun olin vielä aivan pieni.

Ei kommentteja: