sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Vapaa tahto


Meille opetetaan, että meillä on vapaa tahto. Meillä on tunne, että voimme valita erilaisten vaihtoehtojen väliltä. Tunne ei kuitenkaan ole sama asia kuin itse tapahtuma. Mitä vapaalla tahdolla oikeastaan tarkoitetaan? Usein kysymys liitetään valintaan hyvän ja pahan välillä. Tiedänkö aina etukäteen mikä on hyvää ja mikä pahaa. Luotanko toisten tekemiin määritelmiin ja koetan toimia niitten mukaisesti vai teenkö valintani muunlaisin perustein?

Valinta tapahtuu aina eri vaihtoehtojen välillä. Jos meillä on kaksi tai useampia vaihtoehtoja, valitsemme niistä kuitenkin aina vain yhden, mielestämme parhaan vaihtoehdon. Voimme tehdä valinnan monenlaisin perustein. Kaikki eivät tee samaa valintaa samassa tilanteessa. Teemme valintamme tietojemme ja kokemuksiemme perusteella, usein sen perusteella mitä meille on opetettu. Harva tekee valintansa pelkästään arpomalla.

En tunne ketään joka voisi väittää että kaikki hänen tekemänsä valinnat olisivat olleet oikeita. En tunne ketään jonka kaikki valinnat olisivat toteutuneet. Vain sellainen voi toteutua mikä on mahdollista toteutua. Kullakin hetkellä voi toteutua vain yksi mahdollisuus, se mitä sanomme nykyhetkeksi. Maailmankaikkeudessa ei voi olla sattumaa, siksi ei voi olla vapaata valintaakaan. Teemme valintamme vain sellaisten vaihtoehtojen välillä jotka mielestämme ovat edes jossakin määrin mahdollisia toteutua. Jos olemme valinneet ”oikein” ja valintamme seuraukset tyydyttävät meitä myöhemminkin, olemme tyytyväisiä valintaamme.

Maailma on hyvin monimutkainen paikka. Jos jokainen voisi toteuttaa vapaata tahtoaan ilman ehtoja, seurauksena olisi täysi kaaos. Kaikki mitä tapahtuu, on välttämätöntä. Me emme elä tyhjiössä. Me emme ole irrallisia kokonaisuudesta, siksi meillä ei ole vapaata tahtoakaan. Kun luovumme kaikista käsitteistä, näemme maailman sellaisena kuin se on.

Jos pelkäät tekeväsi vääriä valintoja, kuinka koskaan voisit päästä eroon peloistasi? Pelkäisit aina valitsevasi väärin. Ihminen joka pelkää, ei voi elää täyttä elämää. Ihminen joka pelkää, on riippuvainen toisten tekemistä valinnoista. Hän turvautuu johonkin itsensä ulkopuolella olevaan mieluummin kuin kuuntelee omaa sydäntään.

Me emme ole irrallisia kokonaisuudesta vaikka niin kuvittelisimmekin. Jos kykenemme toimimaan kokonaisuuden eduksi, olemassaolon eduksi, valintamme osuvat aina oikeaan. Kokonaisuus toimii silloin kauttamme, Kaikkeus ohjaa toimintaamme. Sitä voi kutsua myös puhtaaksi rakkaudeksi ja myötätunnoksi. Rakkaus, hyvyys, oikeus, kauneus, oikeudenmukaisuus jne. toteutuvat kun kaikki valintamme tapahtuvat sydämellä. Kyse ei ole vapaasta valinnasta. Sydän valitsee, Kaikkeus päättää, rakkaus hallitsee. Voit uskoa vapaaseen valintaan tai omaan sydämeesi ja valinnan teet aina kokemuksesi pohjalta, et sattumalta.

6 kommenttia:

cinderella kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
cinderella kirjoitti...

Minäkään en usko sattumaan, vaan uskon jopa jokaisen ajatukseni luovan tulevaisuuttani. Jokainen tapahtuma elämässäni on seurausta jostain aiemmin tekemästäni. En väitä, ettenkö olisi valinnut väärin monia kertoja ja tehnyt virheitä, mutta uskon edelleen, että olen tehnyt kyseiset valintani itse vapaan tahtoni avulla. Ongelmien tullessa voin valita luovuttamisen tai taistelun, en usko kohtaloon, joka voisi määritellä valintanni ennalta. En tiedä tarkoittaako termi vapaa tahto meille eri asioita, mutta itselleni ainakin vapaus päättää omista asioistani on tärkein oikeus elämässäni, johon uskon nyt kovemmin kuin koskaan. Kirjoitin aiheesta enemmän tammikuussa otsikolla Everything happens for a reason?

En ajattele, että olisimme irrallisia kokonaisuudesta, vaan uskon jokaisen meistä vetävän jatkuvasti joko rakkautta tai vihaa puoleensa asenteesta riippuen. Rakastaessamme lähimmäisiämme ja elämää yleensäkin rakkaus kyllä lisääntyy ja pikkuhiljaa täyttää koko elämämme kauneudella, hyvyydellä, oikeudella yms., mutta yhtä hyvin vihatessamme kaikkea sisällämme oleva katkeruus alkaa ottaa valtaa meissä yhä enemmän. Tässä kohtaa minä näen vapaan valinnan, jonka ihminen tekee joko tiedostaen tai tiedostamattaan. Kaikkeus ei lakkaa toimimasta, vaikka emme ymmärtäisikään käyttää sen voimaa hyväksemme. (En väitä olevani oikeassa, mutta näin olen itse asian kokenut)

hanne kirjoitti...

Minä uskon että meillä kaikilla on kaipuu ja kutsu sisällämme. Tuo iso ikävä jonkun suuremman, kirkkaamman luo, oman aidon itsemme luo, kaikkeuden yhteyteen sillä olemme kaikki yhtä..
Emme aina ymmärrä, tiedosta hiljaista ääntä sisällämme, emme kuule kuin kovan huudon ja lähdemme juoksemaan sen perässä...
Kaikki valintamme ovat oikeita.
Me tarvitsemme niitä ja ne johdattavat koko ajan meitä oman aidon itsemme luo.
Meille on annettu vapaa valinta.
Mutta me emme selviydy perille yksin, ilman sielunveljeämme.

Jokaisessa hetkessä voisimme löytää tuon valon, joka on aina läsnä mutta joskus joudumme kierimään pimeydessä, ennenkuin voimme nähdä ja kuulla kuiskauksen..

"Olet jo perillä", kirjoittaa mm Jon Kabat-Sinn...
Kyse on heräämisestä läsnäoloon ja tiedostamisesta keitä me oikeasti olemme...
"väärien "valintojen kautta", niiden seuraamuksien myötä hitaasti laajenemme, avaudumme rakkaudelle kaikki....joskus...toisten rakkauden avulla...

maailmankaikkeuden pikku apulainen kirjoitti...

Cinderella, ymmärrän täysin että uskot vapaaseen tahtoon. Se kuuluu sinun kokemusmaailmaasi kuten useimpien muittenkin. Oma kokemukseni, oma näkökulmani on toinen.

Aikaisemmin mielikuvani ja käsitykseni itsestäni ja todellisuudesta estivät minua näkemästä Kaikkeuden eri puolia. Koin kuten minulle oli opetettu, uskoin kaiken. Vain oman kokemuksen ohjaamana saatoin vähitellen sulautua kokonaisuuteen.

Jos luet kaikki tekstini järjestyksessä, saatat ehkä ymmärtää miksi näen asiat niin kuin koen ja miksi näkökulmani muuttuvat.

Nykyisin havaitsen maailman moniulotteisesti. Jos kokisin asiat vain yhdestä pisteestä itseni (egon) kautta ja uskoisin vapaaseen tahtoon, en voisi kokea rakkautta ja myötätuntoa kaikkea ja kaikkia kohtaan.

Nyt annan asioitten tapahtua luonnollisesti ja nautin kaikesta! Olen osa kokonaisuutta kuten kaikki muukin: puut. linnut, taivas, meri…

Olet nähnyt paljon, olet tuntenut paljon, olet ymmärtänyt paljon. Olet jo kulkenut pitkän tien. Nauti matkastasi! Kukaan muu ei voi kulkea sitä puolestasi.

Ihmie kirjoitti...

Onko ainoa vapaa valinta sittenkin se että on tietoinen, tietoisempi, nyt. Onko sekään vapaa valinta... Onko ainoa ulospääsy sisäänpäin, sisäänpäin.

maailmankaikkeuden pikku apulainen kirjoitti...

Kun menee sisäänpäin, löytää tien ulos, yhteyden kokonaisuuteen.