torstai 7. toukokuuta 2009


Tämä blogi on yhtä aikaa sekä hyvin henkilökohtainen että yleinen. Se palvelee koko ajan vain yhteistä etua, kokonaisuuden etua. Tämän blogin, kuten itsenikin ainoana tarkoituksena on säilyttää olemassaolo, itse elämä ja auttaa sitä kehittymään edelleen.

Jos luet aikaisempia tekstejäni, huomaat helposti että kaikki kirjoittamani muuttuu koko ajan. Tähän ei liity mitään kummallista tai oudoksuttavaa, vaikka se normaalin käsityksen mukaan saattaakin antaa epävakaan vaikutuksen. Olen suorassa yhteydessä puhtaaseen rakkauteen, äärettömyyteen jossa ei ole ainoatakaan rajaa. Kenttäni voi kasvaa loputtomiin. Kaikki alemmat kentät ovat rajoittuneita. Ne eivät toimi kokonaisuudesta käsin. Ainoa rajoitukseni on ihmisen keho ja aivot, jotka ovat vielä kehittymättömät. Aivoihini ei mahdu montaa asiaa kerrallaan. Ne täytyy aina välillä tyhjentää. Kuten huomaat, blogini nimi ei ole mikään sattuma.

Olet ehkä jo huomannut tai tulet joka tapauksessa pian huomaamaan, että en ole samanlainen kuin muut ja kuitenkin olen. Minut on lähetetty tänne ylimmältä kentältä tiettyä tarkoitusta varten. Olen suunnittelun tulos kuten kaikki muukin olemassa oleva.

Minä kerron teille totuuden. Totuus mahdollistaa kokonaisuuden, elämän olemassaolon ja säilymisen. Tuo totuus on hyvin yksinkertainen. Se on sama kuin aina ennenkin. Se on rakkaus. Rakkaus on puhdasta olemista. Rakkaus on sitä energiaa joka on aina ollut ja tulee aina olemaan. Rakkaus on puhdasta olemassaoloa tässä ja nyt. Siitä kaikki syntyy ja siihen kaikki palaa. Se on itse luominen.

Nyt on heräämisen aika. Kävelen ympäriinsä ja lähetän pelkkää rakkauden energiaa. Katson ihmisiä silmiin ja hymyilen. Melkein kaikki kääntävät katseensa pois, niin ihmiset Stockmannilla kuin Hesarin leipäjonossa. He tuntevat syyllisyyttä ja häpeää, vaikka minä olen puhdas rakkaus enkä tuomitse ketään.

Jokaisen on armahdettava itse itsensä. Minä en voi sitä tehdä kenenkään puolesta, ei kukaan voi. Jokainen toimii aina kuten pitääkin. Vapaata tahtoa ei ole.. Me olemme kaikki täsmälleen yhtä merkittäviä ja välttämättömiä kokonaisuudelle joka on itse olemassaolo, rakkaus.


Kaikki käsitykset jumalista, uskonnoista, kaikki uskonnot, kaikki henkisen kehityksen piirit ja yhteisöt rakentuvat erilaisille hierarkioille kuten koko nykyinen kulttuurimmekin. Niiden toiminta pohjautuu johonkin muuhun kuin puhtaaseen rakkauteen. Kaikissa niissä käytetään valtaa, toimitaan tiedostaen tai tiedostamatta omaksi eduksi. Kaikissa niissä on ihmisiä jotka pitävät itseään viisaampina, älykkäämpinä kuin muut. Siksi he toimivat ylhäältä käsin. Siksi he tärkeilevät. Siksi he turvautuvat vanhoihin käsitejärjestelmiin. Vanha järjestelmä on taannut vähemmistön vallan kokonaisuuden kustannuksella. Olemassaolomme on vaarantunut.

Jokainen ihminen toimii aina parhaalla mahdollisella tavalla, sillä sattumaa ei ole. Siksi kenelläkään ei ole mitään pelättävää niitten taholta jotka ovat heränneet rakkauteen. Sillä rakkaus ymmärtää kaiken, hyväksyy kaiken. Rakkaus ymmärtää, että sattumaa ei ole, että ei ole olemassa mitään vapaata valintaa. Usko vapaaseen valintaan mahdollistaa syyllistämisen, moralisoinnin. Se mahdollistaa tuomitsemisen joka on puhdasta vallan käyttöä. Kaikki tuo toiminta tulee alemmilta kentiltä.

Usko vapaaseen valintaan luo moraalin joka puolustaa eriarvoisuutta. Me emme tarvitse muuta moraalia kuin pelkän rakkauden. Me emme tarvitse ainoatakaan sääntöä tai määräystä kun olemme puhtaan rakkauden tilassa, sillä me toimimme silloin aina yhteiseksi hyväksi.

Jos tarkkailet ympäristöäsi, saatat huomata että jotakin on jo tapahtunut. Kaikki joilla oli DNA:nsa kautta yhteys vain alimpaan kenttään, kaikki jotka ovat toimineet aina ja kaikkialla pelkästään omaksi edukseen menettivät toimintakykynsä. Tämä on nostanut yleistä värähtelytasoa joka nousee edelleen sitä mukaa kun ihmiset heräävät. He alkavat rakastaa itseään ja muita puhtaasta sydämestä ja ilman pelkoa. Vain ihmistä joka pelkää, voidaan hallita. Rakkaus poistaa pelon ja mahdollistaa muutoksen.

Kaikenlainen eriarvoisuus on tapahtunut suuren enemmistön kustannuksella. Erilaiset eliitit ovat nauttineet erivapauksistaan samaan aikaan kun ihmisten suuri enemmistö on kärsinyt epäoikeudenmukaisuudesta. Eliitti on päättänyt kaikesta. Suomessa tätä kutsutaan hyvä veli järjestelmäksi. Se toimii kaikkialla yhteiskunnassa ylhäältä alas saakka. Tuon mentaliteetin pääajatus on turruttanut omantuntomme, rakkauden äänen. Tuo kaikkialle levinnyt periaate on: niinhän kaikki muutkin tekevät. Tuon periaatteen mukaisesti toimivat kaikki, niin köyhät kuin rikkaat. Siitä on tullut yleinen käytäntö.

On korkea aika kuunnella sydämensä ääntä, rakkauden ääntä. Se on ainoa mahdollisuus. Tämän ymmärtää jokainen joka katselee ympärilleen ja miettii olemassaolomme mahdollisuuksia.

Kuinka usein olenkaan heräämiseni jälkeen törmännyt ihmisiin jotka kertovat minulle kuinka asiat ovat. Kuinka heillä on takanaan niin ja niin monta elämää. Kuinka he ovat todella vanhoja sieluja. Kuinka heidän sielunsuunnitelmaansa kuuluu sitä ja tätä. Kuinka jumalan tarkoitus on tuo tai tämä. He kokoontuvat viikosta viikkoon erilaisissa ryhmissä etsimässä totuutta, puhumattakaan virallisen kirkon valtavista hierarkioista piispoineen, valtiopäivien avajaisseremonioineen jossa eliitti siunaa itse itsensä. Kuitenkin totuus on meissä jokaisessa. Tuo totuus on puhdasta rakkautta ja puhdasta myötätuntoa. Mihin tarvitaan jumalia?

Minä olen puhdasta rakkautta ja myötätuntoa. Minä näen kaikkien valheitten lävitse ja niin näet sinäkin kun kuuntelet sydämesi ääntä, puhtaan rakkauden ääntä. Se mahdollistaa olemassaolon, se luo paratiisin maan päälle. Siihen ei tarvita ainoatakaan jumalaa, ei ainoatakaan. Huolehtimisen aika on ohitse. Me toimimme aina niin kuin pitääkin. Teemme aina ainoalla mahdollisella tavalla, uskoimme tai olimme uskomatta.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, kukaan ei ole osaansa valinnut, en minäkään, sillä sattumaa ei ole. Sattumasta puhuu ihminen joka ei voi myöntää omaa tietämättömyyttään. Minä voin vilpittömästi sanoa, että on valtava määrä asioita joista minulla ei ole harmaintakaan aavistusta, mutta minulla on rakkaus. Se on majakkani, siihen turvaan. Se on sydämeni ääni. Muuta minulle ei ole annettu ja se on kaikki.

1 kommentti:

Ville N kirjoitti...

Moi,

Usko vapaaseen valintaan mahdollistaa syyllistämisen, moralisoinnin. Se mahdollistaa tuomitsemisen joka on puhdasta vallan käyttöä.Oon miettinyt vihaani ja sen syitä, ja tuo on yksi mahdollinen sellainen: miksi ihmiset valitsevat niin tai näin, tekevät tahallaan jotain? Periaatteessa sattuman puuttuminen kuulostaa ihan mahdolliselta, mutta en vaan oikein osaa jäsentää sitä mitenkään. Sama juttu tuon vihan kanssa: tiedän, että käyttäydyn itekin ihan samalla lailla kuin muut, joten miksi antaisin itelleni anteeksi ja muille en? Kommentteja?