sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Voimasta


Älä ole huolissasi. Kaikki järjestyy tavalla tai toisella. Kaipaat joskus lohtua, turvaudut johonkin jota sinun on pohjimmiltaan vaikea hyväksyä. Kadut tekemisiäsi. Mutta tuo kaikki ei ole mitenkään välttämätöntä. Se on vain valinta muitten valintojen joukossa. Jonain päivänä huomaat saaneesi tarpeeksesi ja toimit toisin. Aika ei lopu kesken. Aika on vain mielen luoma käsite. Voit olla kaikessa rauhassa.

Jos huomaat noudattavasi jotakin valmista kaavaa, jos jatkuvasti törmäät tilanteisiin joihin et oikeastaan haluasi joutua, sinun kannattaa ehkä pysähtyä ja vain katsoa. Mitä näet? Onko näkemäsi juuri sitä mitä haluatkin nähdä vai mahdollisesti jotakin muuta.

Osaatko kuvitella tilanteen, jossa ei ole lainkaan odotuksia, lainkaan pyrkimyksiä. Voitko siirtyä siihen tilaan, pysyä siinä. Miltä tuntuisi elää täydellisesti nykyhetkessä, mille tuntuu ajatus, että kaikki on tässä.

Älä ajattele, että se on vaikeaa. Älä kuvittele mitään etukäteen, älä odota mitään. Todellisuudella on voimansa. Tuo voima vaikuttaa kaikkialla. Se on hiljaisuuden voima, tyhjyyden voima, nykyisyyden voima. Siitä syntyy kaikki ja siihen kaikki palaa. Sitä ei voi selittää, sen voi tuntea, sen kanssa voi olla yhtä. Tuohon voimaan ei lopultakaan liity mitään salaperäistä, ei mitään vierasta. Kaikki on hyvin yksinkertaista ja luontevaa kuin hengittäminen.

Meillä on tapana monimutkaistaa asioita. Me haluamme tietää syyt, me haluamme kuvitella seuraukset. Me luomme oman todellisuutemme, me luomme ajan. Kuitenkaan meillä ei ole muuta kuin tämä hetki. Me voimme aina valita elämmekö tässä hetkessä, olemmeko yhtä kokonaisuuden kanssa.

Sinä sanot minulle: olen kuullut tuon kaiken jo miljoona kertaa, silti mikään ei ole muuttunut.

Nämä ovat vain kysymyksiä, pelkkiä kysymyksiä. Sinun ei tarvitse pohtia niitä. Sinä olet vapaa. Sinulla on aina mahdollisuus päättää mitä ajattelet tai jätät ajattelematta.

Keväällä kaikki herää jälleen eloon. Aurinko lämmittää, kukat kukkivat. Kaikki on ollut valmiina odottamassa. Kuinka kauan meidän kannattaa odottaa. Kuinka kauan määritellä, sanoa mikä on mahdollista.

1 kommentti:

aslakki kirjoitti...

Terveisiä aslakilta

Tähän hiljaisuuden teemaan nyt palaan.Sillä siitä kaikki syntyy. Meillä on aina odotuksia, jotka vaientavat hiljaisuuden. Odotuksia jotka luovat valhellisen todellisuuden ja ajan jota ei ole kuin mielessä.

Kuinka vaikeaa on hyväksyä vain se mikä syntyy, nousee ja tulee.