keskiviikko 24. joulukuuta 2008

kuudes


Ehkä kannattaisi miettiä kuinka suhtautua itseensä ja maailmaan. Suhtautumistavalla on tosiaankin merkitystä. Voit ajatella, että maailma ei ole sellainen kuin haluaisit sen olevan. On paljon ristiriitaisuuksia, sotia, luonnonkatastrofeja, nälänhätää, epäoikeudenmukaisuutta. Kuinka kaikkeen tähän tulisi suhtautua? Sinä itse päätät omasta suhtautumistavastasi. Voit katsoa tuota kaikkea täysin rauhallisesti. Voit nähdä asiat joille voit jotakin tehdä ja asiat joihin et voi vaikuttaa. Sinun ei tarvitse kiihtyä, ei järkyttyä, ei tuntea mielipahaa. Voit olla täysin toimintakykyinen, voit erottaa oleellisen epäoleellisesta. Kaikki selviää sinulle suoran näkemisen avulla silloin kun mielesi on täysin tyhjä.

Sinulla on ollut tavoitteita ja pyrkimyksiä.. Elämä ei ole yksinkertaista eikä helppoa sellaiselle joka kokee kaiken mielessään ennen ja jälkeen. Kuitenkin meillä ei ole muuta kuin tämä hetki niin kauan kuin elämme tässä aineellisessa maailmassa. Kun mieli tyhjenee, myös aikakäsitys muuttuu. Kaikki muuttuu. Ei ole enää ennen ja jälkeen. Aikakin on mielen luoma käsite. Koet maailman sellaisena kuin on mielesi.

Kun olet astunut ovesta, kaikki muuttuu. Muutos on jatkuva. Mitä tietoisempi olet, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kehityksesi jatkuu. Tietoisuutesi herpaantuessa jäät paikoillesi tai jopa palaat taaksepäin. Mitään ei koskaan ole kuitenkaan lopullisesti menetetty. Kun kerran olet astunut ovesta, paluuta vanhaan ei enää ole.

Ehkä haluat jo siirtyä eteenpäin. Ehkä et enää tee kysymyksiä. Ehkä sinulle riittävät pelkät vastaukset.

Saatat joskus ihmetellä, mitä tuo toinen oikein höpisee. Saatat myös kysyä, mielessäsi, miksi hän on niin onneton vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa. Hänellä on toimeentulo ja asunto. Hän on terve. Kuitenkin hän on onneton eikä näe kaikkea kauneutta ympärillään. Ehkä tunnet myötätuntoa ja haluat auttaa häntä kohti onnellisempaa elämää. Tunnistatko itsesi tästä kuvauksesta? Ehkä sinussa on tapahtunut jotakin oleellista. Ehkä alat ymmärtää mitä erillisyys tarkoittaa.

Aika on mielen luoma käsite. Jos elää aina nykyhetkessä, aikaa ei ole. On vain tämä hetki. Sinä olet vapaa. Voit koko ajan toimia haluamallasi tavalla. Sinua ei sido mikään muu kuin omat ennakkoluulosi. Voit koska tahansa valita toisin. Voit sanoa mitä haluat. Voit kulkea minne haluat. Älä anna muitten päättää puolestasi. Koe kaikki itse syvällä sisimmässäsi ilman ennakkoluulojen sumuverhoa. Näe suoraan ilman ennakkokäsityksiä. Koe maailma sellaisena kuin se sinulle näyttäytyy ilman määritelmiä. Se on mielenkiintoinen ja kiehtova prosessi. Se ei lopu koskaan. Sillä ei ole rajoja. Rajat ovat keinotekoisia, mielesi tuottamia. Sinä olet ääretön, kuten maailma jossa elät. Syvimmältään ne ovat yksi ja sama asia.

Jossain vaiheessa saatat huomata olevasi valintojen edessä. Se mikä aikaisemmin näytti selvältä ja yksinkertaiselta onkin äkkiä muuttunut selittämättömäksi ja hankalaksi. Et enää tiedä mihin suuntaan sinun on lähdettävä. Tämä tila voi olla hyvin hedelmällinen.

Jokaisella on oma tiensä. Kun oivallat tämän yksinkertaisen tosiasian, näet itsesi ja muut uudella tavalla. Et enää arvostele muitten tekemiä valintoja. Ymmärrät, että sinulla on oma ainutlaatuinen tehtäväsi maailmankaikkeudessa.

Sinulla on kuitenkin tietoisuus. Tietoisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tietoisuus on kaikkialla kun sitä ei jaeta osiin.

Me voimme joko olla hiljaa sisällämme tai määritellä kaikki ulkoiset ja sisäiset kokemuksemme. Tämä havainto on hyvin oleellinen. Miksi emme olisi sisäisesti hiljaa ja jakamattomia. Me voimme, jos vain haluamme, pysäyttää mielemme rauhattomuuden koska vain haluamme. Silti vain harvat tätä edes haluavat. Suurin osa ei tule edes ajatelleeksi erilaisia olemassaolon vaihtoehtoja. Kaikki tapahtuu kuin itsestään. Seuraamme vanhoja polkuja loppuun saakka emmekä löydä mitään uutta. Me vain tuijotamme yhteen suuntaan, sinne mistä aina on tullut jokin vastaus. Oikeastaan olemme kuulleet tuon vastauksen tuhat kertaa aiemminkin. Maailma on sellainen ja sellainen, tuo on kaunista ja tuo rumaa, tuo oikein tuo väärin. Kaikki on meille hyvin selkeää ja silti olemme onnettomia ja täynnä ristiriitoja kuten yhteiskunta jossa elämme ja johon meidät on kasvatettu.

Haluatko lopultakaan muuttua? Eikö ole paljon mukavampi turvautua vanhoihin toimintamalleihin ja ajatuskuvioihin. Kukaan ei pakota sinua muuttumaan. Voiko mikään pakolla syntynyt olla pysyvää ja todellista. Totuus ei tarvitse pakkoa.

Myös näissä sanoissa on ristiriitaisuuksia, sillä tämäkin puhe on omalla tavallaan määrittelyä. Ollakseen ymmärrettävä on käytettävä kieltä joka on yleisesti ymmärrettävää. On käytettävä käsitteitä. Jokaisella sanalla, jokaisella käsitteellä on oma historiansa. Kokonaisuus on kuitenkin aina enemmän kuin parhaimmatkaan määritelmät tai päättelyketjut. Ei kannata takertua sanoihin ja merkityksiin. Totuus on määritelmien tavoittamattomissa. Totuus on täydellinen. Täydellinen sisältää kaiken, sitä ei voi jakaa osiin.

Ei kommentteja: