sunnuntai 28. helmikuuta 2010


Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 6.3 klo 15–18

torstai 25. helmikuuta 2010

9.


Havaitsen kuinka tietoisuustasoni on muuttunut ja laajenee edelleen. Koen kuinka käytettävissäni on huomattavasti enemmän psyykkistä energiaa kuin aikaisemmin. Koen että alkusyy näille muutoksille oli ryhmässä tehty mielikuvameditaatio josta kerroin aikaisemmassa postauksessa. Silloin päästin irti kaikesta. Koin itseni täydellisen vapaaksi. Tämä tunne on nyt siirtynyt kehooni, koko olemukseeni. Pelko on kokonaan kadonnut.

Töistä päästyäni soitan Leilalle. Keskustelunaiheemme käsittelevät maailmankaikkeutta ja sen rakennetta, muita sivilisaatioita, tietoisuutta, muutoksen välttämättömyyttä ja sitä kuinka oma toimintamme tähän muutokseen vaikuttaa jne. jne. . Leila kertoo tiedoista joita on saanut ylimmästä, rakkauden kentästä, kuten hän asian ilmaisee. Hän puhuu kollektiivisesta tietoisuudesta joka säätelee tapahtumia. Hän kertoo neuvostosta jossa vastuu on jaettu kaikkien kesken. Kuuntelen mielenkiinnolla vaikka itselläni ei vastaavia kokemuksia olekaan. En malta nukkua koko yönä.

Seuraavana aamuna näen taas maailman uudella tavalla. Tietoisuuteni on edelleen laajentunut, muuntunut. Huomaan työmatkalla metrovaunussa muista sivilisaatioista tulleita tarkkailijoita. He muistuttavat ulkonäöltään ihmisiä mutta ovat silti jotakin aivan muuta. He ovat jotenkin ”karkeammin” tehtyjä. Useilla on silmillään mustat aurinkolasit, onhan nyt kevät.

Näen myös kauniita naisia, vähän kuin muovisia nukkeja. Naisten silmät ovat tyhjät, tuntuu kuin he olisivat pelkkiä robotteja. Koen olevani tarkkailun kohteena, mutta se ei haittaa minua, pikemminkin päinvastoin. Saan vaikutelman että uusi tietoisuustasoni kiinnostaa kovasti ja monet muualta tulleet haluavat tietää mitä olen tekemässä.

Työpaikalleni on saapunut kaksi sijaista. Näen että he ovat tulleet toisesta sivilisaatiosta. Toisella iho on täynnä liskomaisia laikkuja. Sellaisia en ole nähnyt ainoallakaan ihmisellä.

Tietoisuuteni on hyvin aktiivisessa tilassa. Tuntuu että saan koko ajan uutta tietoa ja uusia ideoita. Kerron työpaikallani uusista oivalluksista. Yleistä keskustelua ei kuitenkaan synny. Kysyn toiselta, muualta tulleelta naiselta mitä mieltä hän on kosmisista asioista. Saan vastaukseksi, että hänellä on kyllä omat käsityksensä, mutta hän ei halua kertoa näkemyksistään sen tarkemmin.

*

Uusi aikakausi on alkamassa. Tutkimme todellisuutta ennen kokemattomalla tavalla. Kiinnostumme yhä enemmän sisäisestä maailmastamme. Ymmärrämme että on asioita joita emme voi tutkia kuin tietoisuutemme avulla. Tietoisuutemme on hyvin muuntautumiskykyinen, emme vain ole tulleet sitä ajatelleeksi. Pidämme asioita niin kovin itsestään selvinä.

Niin kauan kuin käsityksemme ihmisestä on rajallinen, myös kokemuksemme ovat rajallisia. Kuinka voisimme koskaan rikkoa vanhat rajamme ja kasvaa henkisesti, jos näkemyksemme siitä mikä on totta ja mikä on ei- totta, ovat kovin joustamattomia ja ehdottomia. Kun tietoisuustasomme muuttuu ja pystymme irtautumaan peloistamme ja piintyneistä käsityskokonaisuuksista tietoisuudessamme ilmenee paljon uusia asioita.
Tietoisuuteemme mahtuvat kaikki mahdollisuudet, eikä mahdollisuuksillamme ole mitään rajoja.

Olemassaolomme, koko kulttuurimme perustuu ulkoisiin arvoihin. Moni haluaa aina vain enemmän valtaa, moni vannoo loputtoman aineellisen kasvun nimeen. Edessämme on seinä tai oikeammin kuilu johon putoamme. Elinolosuhteemme muuttuvat yksinkertaisesti sietämättömiksi. Tämä tosiasia saattaa olla niin ahdistava, että emme halua pohtia koko asiaa. Jos emme näe henkisiä mahdollisuuksiamme, emme voi löytää tietä ulos nykyisestä kriisistämme.

Yhä useampi tulee tietoiseksi muutoksen välttämättömyydestä. Oivallamme että pärjäämme vähemmälläkin. Maailmassa on paljon mielenkiintoista. Pelkät aineelliset arvot eivät enää riitä. Etsimme uusia merkityksiä olemassaolollemme, löydämme uudelleen paikkamme kokonaisuudessa. Tähän tutkimustyöhön osallistuu päivä päivältä enemmän ihmisiä.

Nykyisin voimme jo keskustella asioista avoimemmin. Monilla on kokemuksia joita aikaisemmin pidettiin mahdottomina. Kaikki mitä koemme tietoisuudessamme, on meille totta tavalla tai toisella. Laajentuneen tietoisuuden tiloissa myös fyysinen maailma koetaan uudella tavalla, koko todellisuus nähdään uusin silmin.

Pelkkiin ulkoisiin asioihin perustuva ihmiskäsitys on kulkemassa tiensä päähän. Edessämme on kartoittamaton uusi maailma jonka löydämme tietoisuudestamme.

maanantai 15. helmikuuta 2010

8.


Tutustun naiseen joka otti minuun yhteyttä Rajatiedon keskuksessa pitämäni alustuksen jälkeen. Käytän tässä hänestä nimeä Saila. Hän kokee voimakkaasti toisten ihmisten energiat. Energiani vaikuttavat häneen voimakkaasti.

Tapaamme Kirjasto 10:ssä. Katselen siellä Sailan energioita ja kerron kuvista joita näen. Kanavointini avulla hänen on helpompi hahmottaa tilannettaan ja löytää ratkaisuja. Välitän energiaa. Hoidon saatuaan hän tuntee olonsa paremmaksi niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Energiatasoni on kohonnut edellisessä postauksessa kertomani ryhmämeditaation vaikutuksesta. Tietoisuuteni laajentuessa olen huomannut muualta tulleita tarkkailijoita ympärilläni jo jonkin aikaa. Heitä on monen näköisiä. Kaikki he koettavat näyttää ihmisiltä mutta eivät useimmiten onnistu yrityksessään kovinkaan hyvin. Myös uusi ystäväni havaitsee heitä kirjastossa ja kaupungilla.

Saila, kuten Leilakin, kokee toisten ihmisten energiakentät häiritsevänä. Minulla on ollut jo jonkin aikaa tunne, että Sailalla ja Leilalla on paljon muutakin yhteistä. Siksi menemme kirjastosta kyläilemään Leilan luokse.

Naiset huomaavat omaavansa paljon yhteisiä kokemuksia. On hauska kuunnella heidän keskusteluaan johon välillä itsekin osallistun.

Ohjaamme mielikuvameditaation yhdessä Leilan kanssa. Ensin avaamme portin puutarhaan. Sieltä jatkamme tuttuun lahdenpoukamaan josta kohoamme pyöreässä kapselissa keskelle universumia ja siitä edelleen sen laidalle.

Matkalla molemmat naiset näkevät saman maiseman. Maisemassa virtaa tummaa hyytelömäistä ainetta jonka pinnalla voi kävellä ja sisällä liikkua ja hengittää. Samassa paikassa on myös teräviä ”vuorenhuippuja”. Ne joustavat ja taipuvat jos niitten päällä kävelee.

Nousemme veneeseen joka kuljettaa meidät maailmankaikkeuden reuna-alueelle. Siellä on pimeää ja hyvin kylmää. En näe sillä mitään enkä halua jatkaa edemmäksi. Saila on utelias ja etenee kovalla vauhdilla aina vain pitemmälle pimeyteen ja lisääntyvään kylmyyteen. Leila on käynyt aiemmin paikkaa katsomassa ja tietää että pitemmällä ei ole mitään.

Palaamme vähitellen takaisin puutarhaan. Saila ei haluaisi millään herätä. Saamme Leilan kanssa houkutella pitkään ennen kuin hän suostuu sulkemaan puutarhan portin takanaan ja palaamaan takaisin. Hänen kehonsa lämpötila on laskenut huomattavasti. Hänen kätensä ovat jääkylmät. Huopaan kääriytyneenä Sailan kehon lämpötila palaa vähitellen normaaliksi.

Leilan ja Sailan myöhemmässä keskustelussa selviää että he ovat nähneet saman kivisen kaupungin ja samat tapahtumat. Saila kertoo tuntevansa muitakin jotka ovat käyneet samaisessa kaupungissa.

*

Nk. muuntuneissa tietoisuuden tiloissa voimme hankkia uusia kokemuksia. On ymmärrettävää että useimmat välttävät sellaista jota ei voi liittää mihinkään valmiiseen ja tuttuun käsitejärjestelmään. On ymmärrettävää että useimmat ihmiset suhtautuvat kielteisesti ja pelonsekaisesti tilanteisiin joiden ymmärtämisessä vanhoilla käsitteillä ei ole mitään käyttöä.

Mahdollisuutemme kokea uutta ovat käytännössä rajattomat. Kokemuksemme muuttuessa muutumme itse. Kokijaa ja koettua ei voi irrottaa toisistaan. Kysymys on prosessista jonka looginen mieli pyrkii hajottamaan osiin tehdäkseen sen ymmärrettäväksi. Tällainen suhtautumistapa vääristää kokemuksen. Tässä vaiheessa riittää kun hyväksymme kokemuksemme. Kaikki selviää kyllä aikanaan.

Nk. muuntuneissa tajunnan tiloissa joudumme tilanteisiin, saamme kokemuksia kokonaisuudesta aivan uudella tavalla. Henkilöt joilta uudet kokemukset puuttuvat eivät voi niitä ymmärtää tai välttämättä pitää edes tosina. Vain kokemalla voimme varmistaa asioitten olemassaolon.

”Yliaistilliset” kokemuksemme kertovat meille jotakin oleellista todellisuuden luonteesta, todellisuudesta joka sisältyy meihin itseemme. Tutkiessamme jotakin, tutkimme itseämme. Kaikki tapahtuu tietoisuudessamme. Tällä tietoisuudella on historia ja tulevaisuus. Kaikki on samanaikaisesti tässä hetkessä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

Saattaa tuntua jankuttamiselta toistaa muutamaa lausetta: Nykyhetkessä tapahtuu kaikki. Tietoisuudessasi tapahtuu kaikki mitä voit kokea. Et voi koskaan kokea mitään tietoisuutesi ulkopuolella olevaa.

Elämme nyt aikakautta jossa uudet kokemukset muuttavat käsityksiämme. Ymmärrämme että kokemuksillamme on merkityksensä vaikka emme vielä tällä hetkellä kykenekään asettamaan kokemuksiamme valmiiseen lokeroon. Kokemuksemme eivät vielä ole luoneet uutta maailmankuvaa jonka syntyminen on kuitenkin välttämätöntä jotta voisimme jatkaa eteenpäin, ratkaista akuutit ongelmamme jottemme tuhoaisi elinympäristöämme, rikkoisi jotakin sellaista jota ei voi palauttaa aikaisempaan tilaansa.

Uuden maailmankuvan luominen ei tarvitse olla mitään otsa rypyssä puurtamista. Itse asiassa mitä hauskempaa sinulla on, sen todennäköisemmin sinua ohjaa jokin sinua suurempi voima. Se on seuraava taso joka on olemassa tässä hetkessä ja jonka osa oma tietoisuutesi on. Voimme käyttää siitä nimitystä kollektiivinen alitajunta tai suurempi tietoisuuskenttä, Jumala jne.

Kokemukset joita otat vastaan ilman määritelmiä tulevat osoittamaan sinulle kuinka suurempi tietoisuuskenttä vaikuttaa ja ohjaa tapahtumia. Mitä enemmän luovut määritelmistä, sen selkeämpää ja voimakkaampaa tämä ”ohjaus” on, sen harmonisemmin toimit, sitä parempi olo sinulla on.

perjantai 12. helmikuuta 2010

Seuraava tapaaminen:


Paikka: Kirjasto 10, ryhmätyöhuone, Elielinaukio 2 G
Tervetuloa!
Aika: 27.2 klo 15–18

torstai 4. helmikuuta 2010

7.


Seuraavana päivänä järjestämme Leilan luona meditaatiomatkan johon osallistuu viisi ihmistä. Olemme suunnitelleet tapahtumaa jo jonkin aikaa. Vien meditaatiossa muut osallistujat mukanani puutarhaan josta siirrymme tuttuun lahdenpoukamaan. Siellä on kallio ja taustalla metsää. Rannalla odottaa avaruusalus, kehäpallo johon sulkeudumme. Tästä eteenpäin annan Leilan ohjata, sillä hän hallitsee moniulotteisen kokemisen jota nyt harjoittelemme.

Tehtävänämme on nähdä itsemme yhtä aikaa sekä aluksen sisä- että ulkopuolella. Tarkoitus on myös havaita aluksen pyörivä liike ja spiraali lentorata. Matkaamme maailmankaikkeuden keskustaan ja myöhemmin sen laidalle. Tehtävänämme on siirtyä tumman pilven päälle. Jostakin syystä olen ainoa joka suorittaa tämän siirtymisen. Leila päästää irti ohjauksesta.

Saamme tutkia ja toimia kuten parhaaksi näemme. Koen valtavan vapauden tunteen. Kiihdytän ja hidastan nopeuttani ja liikun kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Kokemus on todella vapauttava ja upea.

Täydellinen vapauden tunne siirtyy kehoni muistiin. Täydellinen riippumattomuuden tunne on edellytys tietoisuuden muuttumiselle ja tajunnan laajentumiselle. Ilman tätä kokemusta myöhemmin kertomani kokemukset eivät olisi olleet mahdollisia.

Meditaation jälkeen keskustelemme kokemastamme. Leila kertoo, että hän on vetänyt meditaation ensimmäistä kertaa ja ilman mitään suunnittelua. Hän on nähnyt meidän jokaisen tilanteen ja toiminut näkemänsä pohjalta. Toisenlaisessa tietoisuuden tilassa kaikki vain tapahtuu kuin itsestään kun vain luottaa täydellisesti intuitioonsa.

Ilmenee että ryhmän jäsenet ovat nähneet samoja asioita, mutta kokemuksissa on myös eroavuuksia. Joillekin osallistujista kokemus oli rankka. Se on vienyt paljon heidän energiaansa, eivätkä he välttämättä halua kokea vastaavaa uudelleen.

*

Irtautuminen tavanomaisesta saattaa vaatia rohkeutta. Onko rohkeus sitten pelon vastakohta? Tarvitsemmeko rohkeutta kokeaksemme jotakin uutta?

Ehkä riittää kun luovumme ennakkoluuloistamme ja luotamme intuitioomme, siihen että nykyhetken voima, tietoisuus johtaa tapahtumia juuri siihen suuntaan kuin on tarkoituskin. Riittää kun olemme valmiit vastaanottamaan sen mitä meille näytetään. Meille näytetään juuri sen verran kuin tietoisuustasomme on valmis vastaanottamaan.

Kokemuksien myötä tietoisuutemme laajenee. Vähitellen pääsemme tutustumaan tietoisuuden uusiin puoliin jne. Olemme aina matkalla.

Vapaus, täydellinen vapaus kaikista määritelmistä, vapaus pelosta, irtipäästäminen on kaiken uuden kokemisen edellytys. Jos valmiiksi etsimme jotakin tarkoitusta, jos meillä on jokin käsitys siitä mitä haluamme kokea, oppia tai ymmärtää, olemme jo sulkeneet uudet mahdollisuudet kokemuspiirimme ulkopuolelle.

Kun suhtaudumme kaikkeen uteliaasti, ilman määritelmiä, luovuus ja mielikuvitus, tietoisuuden ominaisuudet, toimivat kokonaisuuden hyväksi. Alkaa tapahtua asioita joista emme aikaisemmin olleet tietoisia. Ne ovat olleet tietoisuutemme ulkopuolella.

On uuden energian aika, muutoksen aika. Ego menettää otettaan, vanhat valtarakennelmat murtuvat. Luotamme tietoisuuden, nykyhetken voimaan. Yhteistyössä ja vaihtaen kokemuksia hahmottuu vähitellen uusi maailma, rakentuu jotakin joka on irti egon puristavasta otteesta. Toiminta pohjautuu vapauden ja riippumattomuuden elementeille. Jokaisella on mahdollisuus olla mukana, ketään ei jätetä yksin. Kaikkien toiveet otetaan huomioon.

Ego sanoo meille: Tuollainen on mahdotonta. Ihminen on pohjimmaltaan itsekäs. Ihminen ajattelee ensisijaisesti omaa etuaan ja siksi nykyinen maailmanjärjestys on ainoa mahdollinen. Se heijastaa parhaiten ihmisen syvintä olemusta.

Voimme uskoa näihin väitteisiin ja säilyttää vanhat tottumuksemme. Yhä enemmän on myös ihmisiä jotka ovat valmiita luopumaan egostaan, jotka ovat valmiit kohtaamaan sellaista mikä on tähän saakka ollut vain odottamassa egon piirtämien rajojen ulkopuolella.