Peleistä ja tasapainosta


Ajattelua voi verrata yksinpeliin jossa ajatukset ja merkitykset poukkoilevat päämme sisällä. Saattaa myös olla että meillä on yksi johtoajatus, josta pidämme kiinni, jossa roikumme kuin apinat narussa. Emme halua irrottaa otettamme, sillä pelkäämme putoavamme. Vaikka putoamisen pelko onkin mielemme luomaa, se on meille silti täysin todellista.

On mielenkiintoista havaita kuinka asiat liittyvät toisiinsa ja kuinka ajatus johtaa seuraavaan. Etsimme koko ajan tasapainoa asioitten välillä. Joskus poraudumme johonkin ja kun olemme mielestämme tarpeeksi syvällä, nykäisemme toivoen että meille jäisi käteen jotakin konkreettista. Valitettavan usein kuitenkin huomaamme että emme ole tavoittaneet suurtakaan palaa todellisuudesta. Saatamme myös jauhaa asioita mielessämme. Jauhamalla saame kuitenkin useimmiten tulokseksi vain tasaisen harmaata massaa jolla ei ole mitään todellista käyttöä elämässämme.

Jouduttuamme tällaiseen tilanteeseen saattaa olla aika puhdistautua, luopua kaikesta turhasta ja käyttökelvottomasta, sanoista ja käsitteistä. Silloin huomaamme, että olemme saaneet käyttöömme valtavan määrän henkistä energiaa joka toimii muutosvoimana luonnollisesti ja ilman ponnistelua. Näin muutumme välittäjiksi, saavutamme ykseyden ja erillisyytemme katoaa.

Joskus kannattaa miettiä, keskitämmekö huomiomme johonkin rajoitettuun alueeseen kokonaisuudesta, sillä on mahdollista että ratkaisu ongelmaamme löytyy tutkimamme alueen ulkopuolelta. Mitä vähemmän meillä on valmiita käsityksiä tai määritelmiä, sitä laajempi on näkökenttämme ja sitä suurempi on todennäköisyys päästä onnelliseen lopputulokseen.

Jokaisella tarinalla on alkunsa ja loppunsa. Jokainen tarina liittyy suurempaan kertomukseen. Meillä on mahdollisuus valita eri vaihtoehtojen välillä, mahdollisuus ohjata omaa elämäämme kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Jos jäämme satamaan odottamaan sopivampia olosuhteita matkan aloittamiselle, sekin on valinta valintojen joukossa ja sillä on omat seurauksensa. Teemme joka hetki ratkaisuja ja meidän on syytä tiedostaa oma henkilökohtainen vastuumme.

Kun tasapaino katoaa, emme pääse eteenpäin vaan juutumme paikoillemme. Liikkeelle lähtö on mahdollista kun löydämme tasapainon emmekä aseta itsellemme keinotekoisia esteitä. Näin annamme elämän virrata luonnollisesti uomassaan.

Kommentit

Jokaisen syvyyden alta avautuu uusi syvyys..pääsiäsirauhaa sinulle!
Kiitos Hanne! Samaa toivon myös sinulle. Kaikkihan me olemme vielä aivan alussa. Kuinka mielenkiintoista elämä onkaan!

Tämän blogin suosituimmat tekstit